Hämyä templissä
Hämyä templissä. Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna |
- Murhe hiljaa ääntyy,
- Hiljaa vainen ääntyy,
- Ja sen vakavuuteen
- Harvoin katse kääntyy.
- Ken sen templiin kulki,
- Liian pyhään kulki,
- Jotta siks sen risti
- Merkitsisi julki.
- Templiss’ yö on vuoroin,
- Raskas kaiho vuoroin;
- Varjot synkät heittyy
- Komeroihin kuoroin.
- Hämy siell’ on musta,
- Hämy liian musta,
- Jotta mitkään muistot
- Antais valaistusta.
- Silmäs siellä kaihtuu,
- Ja kun noin se kaihtuu,
- Kaikki kuvat, mielteet
- Sulta tyhjiin haihtuu.
- Ilma raskas ain on,
- Henkes ahdas vain on;
- Kun sa ulos pääset,
- Luot kuin päältäs painon.
- Turha rukous oisi!
- Mitäs uhrit voisi?
- Ken siis alttarille
- Kynttilöitä toisi!
Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.