Häme
Häme. (Yliopp. Severin Nymanin kirjoittama ja kansanjuhlassa Kangasalla 3 p. t. k. lausuma runo.) Kirjoittanut Severi Nyman |
- Oi katsos harjua korkeaa
- Ja katsos peltoja noita.
- Ves’vyötä katsos valtavaa
- Ja kuuntele kuusikoita,
- Suvitaivohon sitten silmäs luo –
- Kuva Hämeen sulla on tuo.
- Ja katsos neittä, mi harjullaan
- Tai lainehen kesken laulaa,
- Sinisilmää katso ja sorjuuttaan,
- Ja keltakutria, kaulaa!
- Sen tunteet tunne ja lempeään,
- Oi, Hämeen tyttö on hän!
- Ja kuule vielä, kun kulkeissas
- Sävel tuttava soi salotieltä,
- Saat riemua uutta ja lohtua taas –
- Se Suomen on, Suomen on kieltä!
- Omin äänin, vierahat yllättäin,
- Se ain’ on laulanut näin!
- Ja sitten nähkös sä kansa tää,
- Sen jäykkyytt, älkösi pilkkaa!
- Maat tähkivän näet, ah, monta nää
- Hien nieli ja hurmehen tilkkaa. –
- Se taistoa – yössäkin – koittanut on,
- Mut sen jäykkyys voittanut on.
- Ja kuulitkos kertoman kauneimman –
- Se jäänyt on kansan suuhun –
- Kun ensi alkehet oppiaan –
- Ens’ kirjan – piirsi se puuhun!
- Mit’ uskoa miekoin maahan kaas’,
- Se aarteekseen tuli taas. –
- Ja yössä myöskin se johdokseen
- Sai taian vaan sekä loihdun,
- Mut katsos kuinka jo korvalleen
- Se nostavi tiedon soihdun! –
- Häme herttainen! Ole onnekas ain’
- Tätä soihtua valvo vain.
Lähde: Tampereen Sanomat 14.7.1890.