Hämäläisille

Hämäläisille. (Lippulahjan johdosta). Kirjoittanut Antti Mäkinen

Oi, uljas nuoriso Hämeen maan!

Mitä Tyrtaios sotalauluillaan,

Mitä Petöfi aikaan sai,

Sen tehköön lippu, min immet loi,

Ja lemmen voima, mi voittaa voi,

Mikä voittaa kuollossai!

Vaan lippu merkki on taistelon,

Ja kellä rinnassa sydän on

Hän lippuhun katsahtaa

Ja kaikki voimansa ponnistaa,

Kun veren viimeisen vuodattaa

Hän lipun juurella saa.

Siis taisteluun tämä lippu vie

Ja, vaikk’ei polkumme veritie,

Se tuima taistelu on,

Mi aina voimia jännittää,

Ja työtä, tarmoa kestävää:

Siis ollos horjumaton!

Ja sehän oikeet’ on elämää,

Miss’ aate aattehen synnyttää

Ja alati taistellaan:

Ja mitäs siitä, jos uhrataan

Tää elo, jos vaan kuollessaan

On varmana voitostaan.

Jos kerran elää ja kuolla saa

Ja työtä tehdä ja rakastaa

Ja vielä on isäinmaa:

Mit’ oisi onnea suurempaa

Maan lapsen halvan saavuttaa!

Oi Suomi, Synnyinmaa!

Siis työhön, veikkoset, lippu tää,

Kuin verikirjoitus yhdistää

Näin voimat ja virkahtaa:

Ken kurja pettäen horjahtaa,

Sen immet inholla kiroaa,

Ja koko synnyinmaa.

Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.