Häkkilintu
Häkkilintu. Kirjoittanut Juhani Siljo |
1.
muokkaa- Olit häkkilintunen hento.
- Mua väsytti määrätön lento,
- ja mä vierees pyytelin.
- Olin kyllin jo kaarreksinut.
- Vaan luotas sa torjuit minut
- yhä kevään kisoihin.
- Yhä vapauteen minut torjuit.
- Vaan oudoin tuntein sa horjuit
- kun luotas ma painuin pois.
- Ja mä liitelin liki maata,
- pyys syömeni lyömästä laata,
- kuin laannut jo elämä ois.
2.
muokkaa- Mut tuskasta tuiman kevään
- mua lentoon ylenevään
- syys saapuva virittää.
- Ja on murhe ainoa mulla:
- »Ois häkissä sulho jo sulla,
- jok’ iäksi vierees jää!»
3.
muokkaa- Jo teilleni tahdoit,
- vaan jälkeeni jäit.
- Mitä siivilles mahdoit,
- – sä jälkeeni jäit..
- Olin palannut luokses,
- – sinä vaalisi teit.
- Minä vavahdin vuokses,
- kun vaalisi teit..
- Mua vaativat taivaat,
- – sä jälkeen jäät.
- Yhä siipiäs vaivaat,
- – yhä jälkeen jäät..
4.
muokkaa- Emos siipeen pääsi jo peitä,
- syystuulen tanhuat heitä,
- emos siipeen pääsi jo peitä,
- pesäs suojassa untasi nää!
- Ja jos unessa havinan kuulet,
- kun vie mua tuiskut ja tuulet,
- ja jos unessa havinan kuulet,
- hymyhuulin sä lämpöösi jää!
- Hymy syyttömän huulilla viihtyy,
- – syyn polte lennossa kiihtyy –,
- hymy syyttömän huulilla viihtyy,
- – ja on synkeä syyllinen vain.
- Mitä tekemättäni teinkään?
- Ja mit’ ottamattani veinkään?
- Mitä vein, mitä väärin mä teinkään –
- mut tuomion, tuomion sain!
- Sinä köyhdyitkö höyhenen vertaa?
- Sit’ et myöntänyt ainutta kertaa –
- et köyhtynyt höyhenen vertaa,
- minut kaikesta vapaaks sa soit.
- Mut on vapaus tuomio mulle,
- – osa onnellisempi jäi sulle, –
- on vapaus tuomio mulle,
- – sinä siteissä viihtyä voit.
- Yhä ilmojen teille ma palaan,
- – ja ma pois, pois sieltä jo halaan –,
- yhä vapauteeni ma palaan,
- johon luotu ja tuomittu oon.
- Sinä pääs emon siipeen peitä,
- ja mun syyni sä mulle heitä,
- emos siipeen pääsi jo peitä,
- se sun untasi suojelkoon!
Lähde: Siljo, J. 1919: Selvään veteen: runoja ja tunnuslauseita . Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.