Häämatka

Häämatka. Kirjoittanut P. J. Hannikainen

Säveltänyt C. M. Bellman.

Yksinkertaisesti.

1. On neitonen kaino, armainen,

mi aamuna sunnuntain

käy lehdikon varjoon lähtehellen,

luo kielojen kukkivain,

ja solmii siellä seppelehen,

niin tuorehen ja tuoksuvaisen.

Vaan kenpä lienee neito tuo

ja kelle hän seppelen suo?

2. Se neitonen kaino, armainen

on morsian miekkoisen,

mi venhossa istuu odotellen

ja armastaan aatellen.

Jo rientää neito sulhonsa luo

ja solmii rintaan kukkaset nuo,

ja venho pieni kiirehtäin

nyt rientävi kirkolle päin.

P. J. Hannikainen.

Lähde: Työväen laulukirja: nuottipainos. 1939. Sos.-dem. puoluetoimisto, Helsinki.