Franzenille
Franzenille. Kirjoittanut Johan Jakob Nervander |
Suomentanut Osku Velho. |
- Maan vielä muistatko, mi ensi soiton
- sai kuulla kantelosi kaunoisen,
- kun sulosäveleitä valaen
- sä aloit runoilusi aamunkoiton?
- Mut ei! – Sä itse tahdoit maan luo loiton
- pois mennä meiltä, taakse merien.
- Sä meidät unhotit, mut, ainoinen,
- sun muistos muilta muistoilta vie voiton.
- Mut viihdy! Valita ei synnyinmaas.
- Se oppinut on äidinsydämeensä
- salaamaan tuskansa ja kyyneleensä.
- Se tietää: konsa myrskyt saapuu taas
- ja kesä kukkeuttansa jää vaille,
- niin myöskin joutsen lentää kaukomaille.
Lähde: Velho, Osku 1922: ”Umpimähkään”: O. Velhon elämäntyön pirstaleita. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.