Flamilainen liike Belgiassa

Flaamilainen liike Belgiassa. Kirjoittanut anonyymi

Flaamilainen liike Belgiassa.

Belgiassa niinkuin Suomessakin taistelee kaksi erikielistä kansallisuutta keskenään. Ranskan kieli on tähän saakka ollut hallituksen, siwistyksen ja yleisen opetuksen kieli, mutta siellä niinkuin meilläkin on itse kansan, flaamilaisten, kielelle alettu waatia suurempia oikeuksia. Nykyisin teki Antwerpenin edustaja Coreman edustajahuoneessa ehdotuksen opetuslain muuttamisesta siihen suuntaan, että korkeampaa opetusta myöskin annettaisiin flaaminkielellä. Edustajahuone hylkäsi ehdotuksen. Alasaksalainen yhdistys on tämän johdosta jättänyt walituskirjan senaattiin, jossa se lausuu:

"Jos Coremanin ehdotus olisi hywäksytty, olisi tama ollut askel eteenpäin flaamilaisen kansallisuuden kohottamiseksi. On wäitetty että ehdotus sotii asetusta, opetuswapautta ja kieliwapautta wastaan.

Mutta eikö asetus sano: kaikki belgialaiset omat yhdenarwoisia lain edessä? Eikö lainsäätämällä edustajakunnalla ole oikeus järjestää wiranomaisten kielenkäyttämistä heidän toimissaan? Eikö säännös siitä, millä ehdoin päästetään korkeampiin oppikouluihin ja siellä saadaan pyydetyt todistukset, ole yleisten wiranomaisten toimintaa?

Jos Coremanin ehdotus sotii opetuswapautta wastaan, silloinhan on lain säännös ranskan, latinan, kreikan y. muitten kielten oppimisesta sata kertaa enemmän ristiriidassa opetuswapauden kanssa.

Ja kieliwapaus!

Siitä on juuri Coremanin ehdotus paras takuu. Nyt on ainoastaan walloonilaisilla ylioppilailla etuoikeus saada Walloonian sekä useimmissa Flanderin yleisissä ja yksityisissä kouluissa kaiken alemman, keski- ja korkeimman opetuksensa omalla kielellään. Tätä oikeutta ei ole Flaamilaisilla.

Paitse niitä aineita, joita kieliasetuksen mukaan ainoastaan waltion kouluissa opetetaan flaaminkielellä ja Alankomaiden kirjallisuutta korkea-kouluissa, täytyy flaamilaisten wielä tänäkin päiwänä suorittaa kaikki gymnaasio- ja yliopisto-tutkintonsa ranskan, se on heille mwieraalla kielellä.

Siis, suokaa Flaamilaisille mahdollisuus tulla lääkäriksi, lakimieheksi, apteekariksi, insinööriksiomalla kielellään.

Niinkauman kuin laki ei myönnä tätä Flaamilaisille, ei heillä opetuksen alalla ole kieliwapautta!

Muutoin on ainoa järjellinen ja isänmaallinen menettely opetuksessa se, että äidinkieli pannaan opetuksen perustaksi. — Se seikka ei kaipaa todistuksia.

Asetus ei saa olla ristiriidassa terween järjen kanssa.

Lähde: Wuoksi 8.2.1890 sekä Päiwälehti 3.8.1890