Eväät ovat jääneet jäälle, ja kova nälkä alkaa ahdistaa

Eväät ovat jääneet jäälle, ja kova nälkä alkaa ahdistaa.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Matkaeltu melko aika
taas on alueita näitä,
ympärillä ulapoita
aukeoita taikka jäitä.
Vaan kun atrian ois aika,
silloin vasta lapset huomaa,
että kori jäikin jäälle,
eik’ oo ruokaa eikä juomaa.
Lasten ajatukset tuosta
pysähtyvät seikkaan tähän:
onhan kookospähkinöitä
lentolaivassamme vähän.
Virkistykseksensä niitä
lapset kyllä syövät hiukan,
mutta kukkokiiskin puute
Mirrille tuo olon tiukan.
Vaan kun matkustettu taasen
edelleen on päivä, kaksi,
nekin loppuvat, ja nälkä
tulee aivan ankaraksi.
Asutuita alueita
ei nyt näy, on kaikkialla
sama autius ja tyhjyys,
taivas yllä, merta alla.


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.