Etelän yössä

Etelän yössä Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Sinerti, punerti ilmojen kaari,

välkytti tähtien sarjaa,

kuuhuen sirppi, tuo valkea vaari,

hoiteli tuulien karjaa.

Pilkehti sinestä Otavan sarvi

kuvansa heijasti mereen;

rannalla rauhaton sammakkoparvi

kiihkoja saanut on vereen.

Lauloi se hurjan sammakkolaulun,

lauloi aamuhun asti.

Palmut ja sypressit muodosti taulun

ja kuuhut sen kullalla kasti.

Niemen kärjellä vuoren sinessä

majakan valkea kiilsi,

lentävä tähtönen eetterikuoren

lävitse mennä viilsi.

Ruusut ja kameliat tuoksua antaa,

keltaiset mimoosat heijaa,

vuorilta väkevä vehreys kantaa,

fosforihyönteiset leijaa.

Etelän yössä on kuumat huumat,

etelän yöhyt on tumma...

Mielehen tuopi se huumat ja tuumat

ja lempi on niiden summa.

Gulripshi, 1924

Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.