Ero (Vala)
Ero. Kirjoittanut Katri Vala |
- Päätimme unohtaa rakkautemme,
- päätimme kulkea eri teitä
- toisiamme muistamatta.
- Mikä mieletön päätös se oli!
- Ikäänkuin katkaistun oksan jälki
- koskaan voisi umpeutua näkymättömiin puussa!
- Nauraen ja kalvennein kasvoin
- raastoimme rakkautemme punaista liljaa
- ja murskasimme hehkuvat terätehdet
- jalkaimme alle.
- Mutta punainen lilja ei tahtonut kuolla.
- Sen elämänvoima oli hirveä nähdä.
- Murskattunakin värisi ja hehkui jokainen lehti
- ja katkotut oksat kohosivat taivaita kohti
- äänettöminä hätähuutoina.
- Vastasatanut lumi punastui pisaroivasta hurmeesta,
- ja ilmaan nousi verinen huuru.
- Sen lävitse yhtyivät katseemme
- kuin kahden murhaajan,
- ja me käännyimme pois
- kauhistuen toistemme silmiä.
Lähde: Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.