Erämaa

Erämaa. Kirjoittanut Irene Mendelin

Rajaton erämaa,

hiedikkoaaltosi ruskeat nukkuu,

rannattomuuteesi ajatus hukkuu,

kaukana yhtyy taivas ja maa

hohtaen kultaa ja purppuraa,

kaukana – sinne en koskaan saa.

Edessä kulkijan

yhä se loittonee loistava ranta,

ääriä vailla on aavikon santa. –

Tuntematonta kohti näin vie

ihmistä elämän taival ja tie.

Missäpä matkansa määrä lie?

Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.