Eräälle neidolle

Eräälle neidolle Kirjoittanut Eino Leino

Kielon kukkasella kaste kiilti,

helmi hohtavainen heloitteli,

kukan kaunisteena aina aamuin,

päivän kaiken, ihmehenä illan.

Lensi tuolta lieto perho tänne,

kielon huomas, siinä helohelmen;

riensi riemuellen lähemmäksi,

istahtihe kukkaselle kielon,

– mutt’ ei enää hohtanunna helmi,

siivet perhon päivänvalon peitti.

Kasvoi neito nuori Pohjolassa,

simasuinen, kauno, kassapäinen.

Kaino ompi länsituulen leyhkä,

kainompi on nuori Pohjan neiti,

Näki nei’en nuoren poika uljas,

luoksi nei’en riensi riemuellen,

sydän sykki intohimon tulta,

posket poltti, veri suonten kiehui;

– missä kainous nyt ompi kaunon,

missä neitsyytensä nei’en nuoren?

Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.