Eräälle »hyväntekijälle»
Eräälle »hyväntekijälle». Kirjoittanut Katri Vala |
- Olet armollinen
- ja tarjoat almua – minulle!
- Vilkutat katkeraa leipää,
- joka huonosti ravitsee,
- ja luulet, että sen tähden
- kumartaisin sinua,
- oi Homehtunut Valtias
- kultavuoren laella!
- Kuka voi peloittaa minua!
- Olen kahleeton kuin nymfi.
- Kuolema on häveten paennut,
- maassa ei ole ketään voittajaani.
- Sinä hätkähdät ivanauruani.
- Se soi kaikissa puutarhoissa,
- jotka puhkeavat luojankäsieni alta,
- kun tähdet varisevat
- aamujen noustessa.
- Sinä sanot, ettei tähti
- vastaa leivän hintaa,
- kuitenkin minä elän!
- Sinä taas olet vuorellasi
- kuollut kultatomuun
- kauan, kauan sitten.
Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.