Entinen elämä
Entinen elämä Kirjoittanut Charles Baudelaire |
Suomentanut Kaarlo Sarkia. |
- Elin kauan ma laajoissa pylväskartanoissa –
- meren aurinko illoin ne ruskolla purppuroi,
- kuin basalttiluolat ne yleni huomenkoissa,
- kun pilarimetsässä kosteat tuulet soi.
- Kävi rantaan mahtavat hyökylaineet, joissa
- kuvat taivaan pilvien valkeat nähdä voi,
- sävelakordin uljaan ne paisutti kallioissa,
- värit kuolevan päivän kun silmissä karkeloi.
- Elin siellä ma nauttien autuaallista huumaa
- sini taivaan, aallot ja valkeus ympärilläin,
- pariss’ orjien paljasihoisten, kiiltäväin.
- Nää palmunlehvillä vilvoitti päätäni kuumaa,
- ja ainoa huoli heill’ oli syventää
- sitä salaisuutta, mi kiihdytti ikävää.
Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.