Entinen elämä

Kirjoittanut Charles Baudelaire
Suomentanut Kaarlo Sarkia.


Elin kauan ma laajoissa pylväskartanoissa –
meren aurinko illoin ne ruskolla purppuroi,
kuin basalttiluolat ne yleni huomenkoissa,
kun pilarimetsässä kosteat tuulet soi.
Kävi rantaan mahtavat hyökylaineet, joissa
kuvat taivaan pilvien valkeat nähdä voi,
sävelakordin uljaan ne paisutti kallioissa,
värit kuolevan päivän kun silmissä karkeloi.
Elin siellä ma nauttien autuaallista huumaa
sini taivaan, aallot ja valkeus ympärilläin,
pariss’ orjien paljasihoisten, kiiltäväin.
Nää palmunlehvillä vilvoitti päätäni kuumaa,
ja ainoa huoli heill’ oli syventää
sitä salaisuutta, mi kiihdytti ikävää.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.