Ensi satakieli.

Kirjoittanut Karl August Nicander
Suomentanut Osku Velho.


Povesta lehdon vienon, hiljaisen,
mi verhoo Hadrianon huvimajan,
ma kolmen sävelen nyt kuulin kajan.
– Mi saatti silmähäni kyynelen?
Vain kolmen – lehto, jossa tuhanten
sävelten helke muulloin hiipi hajan,
sai taasen kumman äänettömyysajan.
Mut soinnut ens’ ol’ satakielisen.
Säveltä kolme kautta sielun puiston
heläjää: soinnut lemmen, toivon, muiston.
Ah, yhdessä ne tuskin koskaan soi.
Niin kauan kuin voin uneksia näistä,
ma heittää mielestäni helkkyväistä
en virttä ensi satakielen voi.


Lähde: Velho, Osku 1922: ”Umpimähkään”: O. Velhon elämäntyön pirstaleita. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.