Ennen ja nyt (Soini)
Ennen ja nyt. Kirjoittanut Lauri Soini |
- Seutua monta maastamme,
- Saloista, saaristoista,
- Muistoisaa löytyy kansamme
- Tuimista taisteloista.
- Ois paljon niitä laskien,
- Nyt käyn mä Kärnäkoskellen.
- Niin synkkä muuri seisoopi
- Nyt muistonamme siellä,
- On moni urho kansani
- Siell’ kuollut ilomiellä.
- He meidän eestä kuolivat,
- Nuo rauniot sen kertovat.
- Pien puro juoksee rauhassa
- Pensaitten katvehessa,
- Se tuimemmassa vauhdissa
- On isäin hurmehessa
- Virrannut miekkain huiskaissa
- Ja surmanuolten tuiskaissa.
- Kauniina kukkii seutu nyt,
- Lehdistö lemuaapi,
- Pensaat on puron peittänyt,
- Siivekkäät sirkuttaapi, –
- Nyt luonto juhlii, leikkii vaan,
- Kuin totta ei ois ollutkaan.
- Mut urhotkin nuo rauhassa,
- Miekkoiset miehet maamme
- Jo nauttii rauhaa haudassa,
- Me, me nyt vuoron saamme;
- Mut pois me miekat hyljätään
- Ja valonvoimin rynnätään.
Kärnäkoskella 1892.
Lähde: Soini, Lauri 1895: Runopisareita. Otava, Helsinki.