Endymion

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Nuku luolassas, iäti-nuori,
kukat otsallas.
Sinut saartaa untesi vuori,
unes perhoskotelon kuori,
olet aikojen valtias.
Suvun jälkeen kuolee suku,
elät, Endymion.
Unen vuoressa iäti nuku,
ei täyty sun päivies luku,
unen nuoruus on kuolematon.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1936: Unen kaivo: runoja. WSOY, Porvoo.