En silloin

En silloin. Kirjoittanut F. F. Brummer

Kun päivä peittyy pilvehen,

Ja taivas synkkenevi,

Kun murhe hiipii mielehen,

Ja rintaa viiltelevi,

Ma lohdukseni laulelen

Ja huvikseni hyräilen.

Kun päivä taasen kirkastuu

Ja varjot valkenevi,

Kun rintain jälleen rauhoittuu

Ja mielein riemuitsevi,

Ma iloisna taas laulelen,

Ja hilpeänä hyräilen.

Vaan kun mun jätti impeni,

Pois muihin maihin riensi

Ja hyljäsi mun lempeni,

Vaikk’ ikuiseks sen tiesi,

En silloin vainen laulellut

Enk’ huvikseni hyräillyt.

–r.–r. [F. F. Brummer]

Lähde: Tampereen Sanomat 22.5.1889.