Emman tähti
Emman tähti. (Käännös.) Kirjoittanut Carl Wilhelm Böttiger |
Suomentanut Minna Krohn. |
- Taivasta kohti katselen,
- Kun päivä laskee jällehen,
- Minulla tähti siellä on,
- Niin kirkas ja niin nuhteeton.
- Se ompi katse isäni,
- Ei nähnyt häntä silmäni,
- Hän täällä viipyi ajan vain,
- Ja lähti, mailmaan tullessain.
- Hän seuraa mua ainian,
- Ja viittaustaan tajuan,
- Kun tähti välist’ ainaki
- On tavallista kirkkaampi.
- Taas sanani ja tekoni
- Jos olleet ei, kuin pitäisi,
- Jo silmästä sen tähtösen
- Ma keksin surukyynelen.
- Kun tähti oli suruissaan,
- Ma mietin itsekseni vaan:
- Mun tähteni en salli, en,
- Ett’ onpi taivas murheinen.
- Se toki leppyi jällehen,
- Sill’ illalla, kun hartaasen
- Ma rukoukseen turvasin,
- Sen hymyä taas oivalsin.
- Oi, tähti! suo, ett’ kuvastan
- Sun kirkkauttas ainian,
- Jos sitten hymyyt minulle,
- En punastua tarvitse.
- Kun elämäni aurinko
- On rauhan maille mennyt jo,
- Sä johdat mua luokse sen,
- Mi ystävä on orpojen.
Lähde: Pääskysen Liverryksiä Lapsille. 1883. Helsinki.