Elokuun virsi
Elokuun virsi. Kirjoittanut Juhani Siljo |
- Ilon rohkeus, sieluni, puuttuisko sulta –?
- Et ole sa maata, oot auringon tulta.
- Surus ääreltä nouse, suo kunnia sille:
- elouhrina uhraa se taivaisille!
- Meren äärelle käy, meren, äitisi armaan,
- mi on tuntenut sun monet murheesi varmaan,
- min helmahan kerran saat vaipua jälleen,
- kun on kaihosi kasvanut täysimmälleen.
- Meren äärelle luo surus, kaihosi yhteen,
- jalo alttari tee, jalon loimuta lyhteen, –
- säde kultaisin auringon kukkuraisen
- läpi ohjaa uhrisi ainokaisen!
- Ilon rohkeus, sieluni, puuttuisko sulta –?
- Surus suitsevan äärellä auringon tulta,
- meren riemua veisaa viimana soiden
- ja liekkinä laulain ja karkeloiden.
Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.