Elokuisia kuudansointuja
| Elokuisia kuudansointuja. Kirjoittanut Kasperi Tanttu |
I.
muokkaa- Hartahana metsä huminoi
- surun-vakavata säveltään,
- tyytyy tyynnä tähän elämään,
- vaikka mennehestä unelmoi.
- Halla huurut notkoin ylle loi,
- huolihunnut öiseen hämärään,
- öisiin tuuliin ees-taas liitämään,
- niitä kultakuuhut hopeoi.
- Juntturista talkoopolska soi,
- siellä talkooväki karkeloi,
- sirpit heiluu takapuolla vyössä.
- Pojat laulaa: ootkos mun vai ei?
- tytöt nauraa: toinen osas vei!
- Kaikuu kertoo kaikki kuudanyössä.
1912.
II.
muokkaa- Haukkavuoren takaa täysikuu
- kohoo, katsoo minuun vakavasti.
- On kuin kysyis: kuinka joutuisasti
- laulu elämästä valmistuu?
- Vastaan hälle: tuskin tapahtuu!
- Aika rientää liian nopeasti,
- kynä kulkee liian hitahasti,
- tänään eilinen jo unohtuu.
- Monen monta unetonta yötä
- olen valvonut ja tehnyt työtä:
- kaikki se on harjoitusta vasta.
- Voipi olla, että tästä siirtyy,
- ennenkuin yks ehjä säe piirtyy,
- Manalle ja lakkaa laulamasta. –
1913.
Lähde: Tanttu, Kasperi 1913: Nuoresta sydämestä: runovalikoima. Kustannusosakeyhtiö Valonvalta, Mikkeli.