Elämän kemut
| Elämän kemut. Kirjoittanut Juhani Siljo |
- En kemujasi, isäntä Elämä, kiitä!
- Näin sameaksi viinis, en tippaakaan
- ma maistanut siitä.
- En kiitä, en myöskään soimaamaan
- pyri sua: min taisit, sen tarjosit kai.
- Ja mun sieluni sentään ilonsa sai.
- En viiniäs juonut, ja karkelo muu
- oli ahdasta mulle:
- sun viinittäs sieluni humaltuu,
- sen aatosten juhlaan ei kuolema tulle,
- ei harmaa päivä, ei päätös muu.
- Minun maljani meri on ja aurinko ja kuu:
- ne jos sammuu, tyhjäks saa, saa murhe
- vierahaksi mulle!
Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.