Elämä voittaa.

Kirjoittanut Hilja Pärssinen


Jo suli pihamaa ja ruoho herää,
soi peipposparin liverrykset somat,
ja pian koivun silmu aukoo terää.
Jääpeiton järvi heittää. Rannattomat
avartuu väylät pisaraisen eteen.
Kuvastuu sinikaari aavaan veteen.
Palasi kurkiparvet. Alta kirren
on vironnehet maankin pienet madot.
Veet vierii, kuohu käy ja särkyy padot.
Soi ilma helskyttäen kevätvirren.
Ja kuulen, miten myllyt, sahat ryskää,
ryteikkö pakenee, kun kirveet jyskää.
Näin kertoo viestit tullen yli muurin:
elämän puu nyt satatuhat juurin
imeepi voimaa, jättiläinen ryntää.
Elämä voittaa! Pois jo itkun tyrskyt.
Ikuinen kevät, hajoitat sa myrskyt. –
Taas kohta aurat touon peltoon kyntää.


Lähde: Liinamaa-Pärssinen, Hilja 1923: Jälleen vapaana: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.