Elämä (Soini)

Elämä. Kirjoittanut Lauri Soini

Ei ole elo unelma,

Eikä haave häilyväinen.

Elo on kovan kiven lainen,

Myllyn pyörivän kivosen.

Myllyn kivi pyörii kyllä,

Mut se pyörii paikallansa

Päässä navan teräksisen.

Minä nuori huijetuinen

Istun kiven kulmakkeelle.

Siinä pyörin, siinä vierin,

Kehän lailla liekuttelen,

Sekä nautin pyörinnästä.

Joskus kivi tärähtääpi,

Kun on röykköjä kivessä;

Silloin on hyvin lähellä

Etten syöksähdä sivulle.

Joskus – sit’en tiedä, miksi –

Kivi tyyten seisottuupi.

Silloin nousen, työnnän, autan,

Sekä hakun järkäleellä

Paukutan pahantapaista,

Kunnes irti hievahtaapi,

Alottaapi pyörintänsä.

Sitten kiven kielekeelle

Istun, pyörin riemuellen –

Kunnes vierelle tipahdan...

L[auri]. S[oin]–i.

Lähde: Työmies 12.10.1895.