Eemi
Eemi. Kirjoittanut Hilja Tamminen |
- Eemi poika oli kyllä,
- miehenalku mielevä;
- vanha mekkonsa yllä
- töpsötteli tyynenä.
- Neljä vuotta vastaikään
- täytti, mies jo mielestään.
- Nauramaan ei saanut mikään,
- leikit leikki yksinään.
- Eemin äiti uskovainen
- usein kulki seuroissa.
- Poika äidin seuralainen
- tallusteli mukana.
- Kokoon tultiin; uskovaiset
- toisiansa tervehti.
- Sieluntilaa vanhat naiset
- halukkaasti kyseli.
- Eräs muori harmaahapsi
- Eemiäkin kättelee.
- »Ootko Jumalan sä lapsi.»
- noinpa vielä tutkasee.
- Eemi miettii kotvan aikaa,
- vihdoinkin jo vastaa pois.
- »Enkä ole», sanat kaikaa,
- »Kukas isän poika ois?»
Lähde: Tamminen, Hilja 1923: Vainon ajoilta: runoja. Tampereen työväen sanomalehti o. y.,
Tampere.