Deboran laulu.

Kirjoittanut Hilja Pärssinen


Nyt Jahvellemme nouskoot uhrituoksut,
ja ilohuudoin Libanonin rinteet
jo täyttykööt! On Juudan virtain juoksut
taas vapaat. Katkottuina pahat pinteet.
On lyöty Ammon, Amalekin ansa
ja Balin palveluskin taukos hiljaa.
Taas yksi, voimakas on Jahven kansa,
suo taivas kyllin viiniä ja viljaa.
Ei valheprofeettoja enää seuraa
nyt Israel, ei uhraa pilttejänsä
Molokin kitaan. Juudan jalopeuraa
ei Sisera nyt uhkaa piikeillänsä.
Käy juhlaan Jerusalem lehvin, palmuin,
nyt ylle viitat punan purppuraiset!
On ohi aika alennuksen, almuin,
siis soikoot pasunamme raikuvaiset.
Uus aika alkaa. Vääryys vanha pura.
Työ veljin tehtäköön, ei orjain hiellä.
Ja tasan antimet, se onnen ura,
valohon katseet seesteisellä miellä.
Iloitkoot sukukunnat, jotka löivät
pois ikeen uhkan. Kaikotkoot jo kauvas
ne konnat, jotka heikon osan söivät!
Käy juhlaan Jerusalem! Oikeus on sauvas.


Lähde: Liinamaa-Pärssinen, Hilja 1923: Jälleen vapaana: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.