Davidin jousilaulu
| Davidin jousilaulu. (2 Sam. kirj. I.) Kirjoittanut Oskar Uotila |
- Jos olisin Josua, Jumalan mies,
- Ja tuntisin, Herra, kuin hän, Sun ties,
- Niin käskisin kuun olla alallansa
- Ja auringon, kunnes on kostanut kansa,
- Ja kunnes on oppinut ampumaan
- Joka Jashar jalolla jousellaan
- Ja kostanut ne, joihin luottoni panin,
- Saul kuninkaan sekä Jonathanin.
- Oi tuhoa kymmenkertaista!
- Ei Judassa heill’ ollut vertaista.
- Ne kaatui ne kaksi jalopeuraa
- Ja kuolemassakin tekivät seuraa.
- Käsi heidän on hervonnut miekasta.
- Ei kirpoa kypäri hiekasta
- Nyt urhojen, liukkaampain kuin kotka.
- Heit’ itkekää Israelin immet, te jotka
- Valitatte ken teille nyt antelee
- Sotasaaliit, ken koruiksi kantelee
- Mitä Saulin miekan kärkehen nousi
- Tahi saavutti Jonathanin harhaton jousi!
- Sinä Gilboa! laatkoot kasteyös
- Sun vuorillas, kuivahan kuolkoot myös
- Sun peltosi, piillessä sadepilven,
- Kun tahri sun tanteres urhojen kilven.
- Kuink’ ovat ne sankarit langenneet!
- Ja kuink’ ovat ajat nyt angenneet!
- Rakas Jonathan! Elossa ehoisempi
- Olit mulle kuin konsana naisten lempi..
- Jos olisin Josua, Jumalan mies,
- Ja tuntisin, Herra, kuin hän, Sun ties,
- Niin kieltäisin kuun minä kulkemasta
- Ja Gilboan auringon alenemasta,
- Siks’ että on oppinut ampumaan
- Joka Jashar jalolla jousellaan
- Ja kostanut ne, joihin luottoni panin,
- Saul kuninkaan sekä Jonathanin.
Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.