Balatonilla
Balatonilla. Kirjoittanut Saima Harmaja |
- Yli Balatonin pinnan
- hellät pilvet rintarinnan
- pysähtyneet on.
- Vuorten viivaan asti vienoon
- verhonnut on valoon hienoon
- taivas aallokon.
- Liian heleä on teillä
- keltakukkiin syttyneillä.
- Liekit valmujen
- tulisina kiertää viljaa,
- jossa silkkiaalloin hiljaa
- ajaa läntinen.
- Niinkuin vahtirivit ylväät
- tummat poppelien pylväät
- rantaa vartioi.
- Valkokukat viistää maata
- metsikössä, joss’ ei laata
- rastaan huilu voi.
- Hengähdellen unta kuumaa
- tuoksu akaasiain huumaa
- lumoin entisin,
- niinkuin onnenaalto mainen,
- lämmin, hellä, hunajainen.
- Suvi Unkarin!
Lähde: Harmaja, Saima 1935: Sateen jälkeen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.