Bacchus Erakko
| Bacchus Erakko. Kirjoittanut Juhani Siljo |
- ”Hänet hautaan liian varhaiseen
- vei suru salainen;
- ei sidettä saanut hän haavalleen,
- ei onnen pisarta sydämeen..”
- – Kun muutan täältä, mun haudallain
- ei kuulua saa sanat nuo!
- Noin kuopataan runoniekka vain.
- Minä onnea maljan täyden sain!
- Minä autuutta sain meren päilyvän,
- ja sen pohjaa, äärtä ei näy:
- salalähteet tuhannen elämän
- minä syömessäni säilytän.
- Mit’ on murheen myrkky ja haavoitus?
- Viri pinnalla tyynen veen.
- Mull’ on aika ja rauha ja unhoitus,
- mull’ on ikuisen kevään lupaus.
- Ja ylenpalttinen autuus vain
- pois ihmisten luota mun vei.
- Ja ei sorra mua suru hautahain:
- sala-onneen liikaan ma kuolen vain.
Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.