Autolaulu (Hupli)

Autolaulu Kirjoittanut Väinö Hupli

Mull’ auto on

jo velaton,

hymyssä suu,

tottahan juu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Näkikö ken,

kun ajelen?

No, tyttö, tuu!

Hän innostuu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Tie siloinen,

miel’ iloinen,

hän nojautuu,

kuin soma suu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Tää huissaa on!

Sain suutelon!

On illansuu,

jo näkyy kuu.

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Vaan mitäs tää?

Se käryää

ja kuumentuu – –.

Jo asettuu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Taas päästelen

kuin Keinänen,

ja sulo suu

taas kurkottuu.

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

On kumi rikk’,

jo tuli hik’,

on heinäkuu,

voi huhuhhuu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Saa ähkiä

ja rähkiä

rasvassa suu.

Taas lutviutuu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Se jälleen vie,

hei, auki tie!

hän riemastuu:

Kivaa, eiks juu?

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Nyt pohjassa

on lusikka,

tie kaareutuu,

voi, surmansuu!

ai, aijai, huu!

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Huh, iloinen

ol’ lento sen!

Jo katkes puu

ja nenäluu.

Hei tuu, hei tuu,

hei tuu-tuu-tuu!

Lähde: Hupli, Väinö 1938: Kivikkotie: runoja ja mietelmiä. K. J. Gummerus, Jyväskylä.