Autio kaupunki.

Kirjoittanut Katri Vala


Sydämeni on kaupunki,
jonka asukkaat ovat jättäneet.
Poissa on elämän hengitys.
Tuuli kulkee läpi talojen,
ikkunat rämähtävät auki.
Tähdet ja kuu vaeltavat ylitse,
aurinko paistaa kammottavasti esineisiin,
joita ei kukaan koske,
kaduille, joilta askelten äänet ovat häipyneet.
Kevät, kesä, syksy, talvi menevät,
sateet ja aurinko murentavat taloja,
ruoho kasvaa porraskivillä,
linnut pesivät autioihin huoneisiin.
Kuollutta? Kärsivätkö kuolleet?
Kuulen öin sanomattoman tuskan rajun huudon:
miksi tuho tulee niin hitaasti,
miksi ei nopea tulivirta
pyyhkäise kaikkea pois,
jottei mikään muistuttaisi elämästä,
joka oli?


Lähde: Vala, Katri 1930: Maan laiturilla: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.