August Uotila

August Uotila. († 1886.) Kirjoittanut Irene Mendelin

Nuorukainen, Suomi vanhimpasi

Siunaava on aina muistoasi,

Siunaava on nuorta eloasi,

Vaikka varhain sorruit pois.

Elithän sä nimes aamukoiton,

Saithan nähdä työsi ensi voiton,

Kuulla sait jo mainees alkusoiton

Kunniaksi Suomenmaan.

Vaikk’ ei neros kauan saanut luoda,

Ihanteitas maalles ilmituoda,

Henkes kuvia ei monta suoda, –

Lepäät kaihottuna sa!

Haudallas – ei kotikuusi siellä

Huminoi, mi sulle kaihomiellä

Suruamme suurta äidinkiellä

Suloisesti kuiskoais.

Mutta tuuli, joka siivin liitää

Halki ilmojen, se luokses kiitää,

Tervehdyksen tuoden, kertoin siitä

Maasta, joka kalliin on.

Suomen pääsky, ollen talvitiellä,

Levähtäissään palmupuussa siellä,

Sulle visertelee kaihomiellä

Viestin synnyinmaastasi.

Silloin kuuntelee sun henkes heitä,

Silloin muistelet sa armas meitä;

Viestin sulta, tullen taivaan teitä,

Tuopi tuuli, pääsky taas.

Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.