August Uotila

August Uotila.
(† 1886.)
Kirjoittanut Irene Mendelin


Nuorukainen, Suomi vanhimpasi
Siunaava on aina muistoasi,
Siunaava on nuorta eloasi,
Vaikka varhain sorruit pois.
Elithän sä nimes aamukoiton,
Saithan nähdä työsi ensi voiton,
Kuulla sait jo mainees alkusoiton
Kunniaksi Suomenmaan.
Vaikk’ ei neros kauan saanut luoda,
Ihanteitas maalles ilmituoda,
Henkes kuvia ei monta suoda, –
Lepäät kaihottuna sa!
Haudallas – ei kotikuusi siellä
Huminoi, mi sulle kaihomiellä
Suruamme suurta äidinkiellä
Suloisesti kuiskoais.
Mutta tuuli, joka siivin liitää
Halki ilmojen, se luokses kiitää,
Tervehdyksen tuoden, kertoin siitä
Maasta, joka kalliin on.
Suomen pääsky, ollen talvitiellä,
Levähtäissään palmupuussa siellä,
Sulle visertelee kaihomiellä
Viestin synnyinmaastasi.
Silloin kuuntelee sun henkes heitä,
Silloin muistelet sa armas meitä;
Viestin sulta, tullen taivaan teitä,
Tuopi tuuli, pääsky taas.


Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.