Attilan häät (1877)

Attilan häät. Kirjoittanut F. F. Brummer

Miksi laulaa Hunnein lapset, iloisina kulkevat?

Miksi ratsut rauhallisna tannerta nyt polkevat?

Torvet raikuu, riemu kaikuu lakeoilla Unkarin.

Häitä näin nyt vietetähän uljaan sotasankarin.

Ken on sulho? Attila tuo maailmainkin mainio;

Hän on sulho. Morsian on ihanainen Ildiko.

Torvet raikuu, riemu kaikuu, juhlaa kestänyt jo on

Ammon aikoa. Väsyneiden mielet pyrkii lepohon.

Päivä laskee. Lemmettäret urhon rintaa viehättää.

Teltan yli Hämärätär öisen hunnun levittää.

Tuoni hijoo viikatettaan. Julma, säästä sulhoa!

Maineen, lemmen helmasta nyt häntä älä tempoa!

Armotoin sa olet, Tuoni. Sankari on sorrettu.

Maailmaakin mainiolt’ on elon lanka leikattu. –

Aamu joutuu. Pustalle luo kulta loisteen aurinko.

Lohdutoinna vuotehella itkee armas Ildiko.

r–r.– [F. F. Brummer]

Lähde: Keski-Suomi 17.3.1877.