Asetus yleisarkistoista (1983)

N:o 195


Asetus
yleisarkistoista
Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1983
_______________


Opetusministerin esittelystä säädetään 20 päivänä helmikuuta 1981 annetun arkistolain (184/81) 12 §:n nojalla:


1 luku
Yleisarkistot


1 §

Yleisarkistoja ovat valtionarkisto ja maakunta-arkistot.

Yleisarkistojen tehtävänä on ohjata ja valvoa arkistotoimintaa sen mukaan kuin arkistolaissa (184/81) ja sen nojalla erikseen on säädetty tai määrätty.

Yleisarkistojen tehtävänä on myös ottaa vastaan ja säilyttää viranomaisten luovuttamia asiakirjoja, hankkia muita Suomen historiaan ja sen tutkimuksen kannalta merkityksellisiä arkistoaineksia sekä asettaa asiakirjoja viranomaisten ja muiden tarvitsijoiden käytettäviksi, edistää niiden käyttöä tutkimuksen lähdeaineistona ja harjoittaa niiden käytettävyyteen liittyvää tutkimusta.


2 §

Valtionarkisto on opetusministeriön alainen keskusvirasto, joka johtaa ja valvoo yleisarkistojen toimintaa, hallintoa ja kehittämistä sekä toimii maan kansallisarkistona.

Maakunta-arkistot ovat valtionarkiston alaisia piirihallintoviranomaisia sekä alueellisia arkistoaineksen tallennus- ja tutkimuskeskuksia.

Maakunta-arkistoille kuuluvia tehtäviä hoitaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungissa valtionarkisto.


2 luku
Valtionarkisto


3 §

Valtionarkistossa on:

1) yleinen osasto;

2) arkistohallinnollinen osasto; ja

3) tutkimusosasto.

Yleinen osasto hoitaa yleishallintoon ja arkistoteknisiin asioihin liittyvät tehtävät, arkistohallinnollinen osasto arkistotoimen ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät sekä tutkimusosasto valtionarkistolle asiakirjojen säilyttäjänä ja tutkimusta edistävänä laitoksena kuuluvat tehtävät.

Osastot jakautuvat toimistoihin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Työjärjestyksellä voidaan toimistoihin perustaa jaostoja.


4 §

Yleisessä osastossa on hallintotoimisto ja arkistotekninen toimisto.

Hallintotoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) taloussuunnittelua, tulo- ja menoarviota, määrärahojen käytön valvontaa sekä arkistolle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

2) virka- ja työehtosopimussuhteita, muita henkilöstöhallinnon kysymyksiä ja henkilöstökoulutusta;

3) kurinpitokysymyksiä;

4) oikeudellisia kysymyksiä ja lainsäädäntöä;

5) yleisarkiston järjestysmuotoa ja työjärjestystä sekä virastodemokratiaohjesääntöä;

6) kiinteistöjen hoitoa;

7) hankintoja;

8) valtionarkiston asiakirjojen kirjaamista ja arkistointia sekä sen virka-arkiston hoitoa; ja

9) tehtäviä, jotka eivät kuulu muun toimiston toimialaan.

Arkistotekninen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) asiakirjojen arkistokelpoisuutta;

2) arkistotiloja;

3) asiakirjojen konservointia ja suojelua;

4) mikrofilmausta ja muuta jäljennetekniikkaa; sekä

5) muuta arkistotekniikkaa.


5 §

Arkistohallinnollisessa osastossa on keskusvirasto sekä tarkastus- ja seulontatoimisto.

Keskustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) arkistotoimen yleistä kehittämistä sekä arkistonhoitoa, arkistosääntöä ja seulontaa koskevia yleisohjeita;

2) arkistolain 13 §:ssä mainittujen hallinnonalan keskusarkistojen ohjausta ja valvontaa;

3) arkistolain 2 §:n 1 ja 2 momentissa mainittujen arkistojen ohjausta ja valvontaa;

4) valtionapua saavien yksityisluontoisten arkistojen ohjausta ja valvontaa;

5) evankelis-luterilaisen kirkon arkistonhoidon neuvontaa;

6) arkistokoulutusta;

7) automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvien arkistoaineisten arkistointia, vastaanottamista ja säilyttämistä tai muutoin automaattista tietojenkäsittelyä; sekä

8) kansainvälisiä kysymyksiä sikäli kuin ne eivät kuulu muille osastoille tai toimistoille.

Tarkastus- ja seulontatoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) muiden kuin arkistolain 13 §:ssä mainittujen viranomaisten arkistojen tarkastamista sen mukaan kuin erikseen on säädetty;

2) näiden viranomaisten arkistotoimen ohjausta ja neuvontaa; sekä

3) asiakirjojen seulontaa ja hävittämistä.


6 §

Tutkimusosastossa on tutkimustoimisto ja arkistotoimisto.

Tutkimustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) arkistojen järjestämistä ja luettelointia koskevia yleisiä periaatteita sekä arkistoasiakirjojen käytettävyyden edistämistä tutkimuksen lähdeaineksena;

2) yhteyksiä tutkimuslaitoksiin ja osallistumista tutkimussuunnitteluun;

3) valtakunnallista arkistoainesrekisteriä;

4) julkaisutoimintaa;

5) tutkijapalvelua;

6) tilattuja selvityksiä ja tutkimuksia sekä asiakirjoista annettavia, oikeaksi todistettuja jäljennöksiä ja todistuksia sekä asiakirjalainoja;

7) vaakunoita ja sinettejä;

8) kotimaassa ja ulkomailla suoritettavaa, Suomea koskevien arkistolähteiden jäljenteiden hankintaa; sekä

9) valtionarkiston kirjastoa.

Arkistotoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) viranomaisten asiakirjojen vastaanottoa;

2) yksityisarkistojen hankintaa ja vastaanottoa sekä yksityisluontoisten arkistojen valtakunnallista inventointia; sekä

3) asiakirjojen luettelointia, säilytystä ja hoitoa.


7 §

Valtionarkiston päällikkönä on valtionarkistonhoitaja, jolla on professorin arvonimi.

Kunkin osaston päällikkönä on arkistoneuvos ja kunkin toimiston päällikkönä toimistopäällikkö. Hallintotoimiston päällikkönä on kuitenkin asessori sekä tarkastus- ja seulontatoimiston päällikkönä ylitarkastaja.

Lisäksi valtionarkistossa on ylitarkastajan, erikoistutkijan, tutkimusmestarin, arkistomestarin, ylikonservaattorin, konservaattorin, kanslistin, talonmiehen ja konekirjoittajan peruspalkkaisia virkoja ja toimia.

Valtionarkistoon voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteista henkilökuntaa.


8 §

Valtionarkistonhoitaja johtaa ja valvoo yleisarkistoja ja niille kuuluvien tehtävien hoitamista. Hän tekee aloitteita arkistotoimen tarpeellisiksi uudistuksiksi sekä ylläpitää ja kehittää yleisarkistojen yhteistyötä muun hallinnon ja tieteellistä tutkimusta edustavien yhteisöjen kanssa.


9 §

Arkistoneuvos ja toimistopäällikkö:

1) johtavat ja kehittävät yksikkönsä toimintaa ja seuraavat alansa kehitystä;

2) huolehtivat, että heidän yksikölleen kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti;

3) huolehtivat alaisensa henkilöstön kehittämisestä ja tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta; sekä

4) suorittavat muut heille määrätyt tehtävät.


10 §

Valtionarkiston käsiteltävät asiat ratkaisee:

1) valtionarkisto istunnossaan;

2) valtionarkistonhoitaja; taikka

3) arkistoneuvos, toimistopäällikkö tai muu virkamies, jolle sellainen päätösvalta on työjärjestyksessä annettu.


11 §

Valtionarkiston istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) arkistolaitoksen ja yleisarkistojen tavoitteita ja yleisiä toimintaohjelmia ja -ohjeita;

2) toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tulo- ja menoarvioesitystä;

3) valtioneuvostolle tai ministeriölle tehtäviä esityksiä tai niille annettavia lausuntoja, lukuun ottamatta asioita, joilla on vähäinen merkitys;

4) asiakirjojen hävittämistä;

5) arkistolain 22 ja 23 §:ssä tarkoitettujen yksityisten asiakirjain, kokoelman tai arkiston lunastamista tai tilapäistä haltuunottoa;

6) valtionarkiston ja maakunta-arkiston työjärjestystä sekä virastodemokratiaohjesääntöä;

7) valtionarkiston ja maakunta-arkiston viran tai toimen haltijan nimittämistä, vapauttamista tai eron myöntämistä sekä ylimääräisen toimenhaltijan ottamista, irtisanomista ja määräyksen peruuttamista; sikäli kuin asiasta päättäminen ei kuulu valtionarkistonhoitajalle tai maakunta-arkistonhoitajalle;

8) valituksia asioissa, joissa valtionarkisto on valitusviranomaisena;

9) kurinpitoa; sekä

10) sellaisia viranomaisille annettavia lausuntoja ja muita periaatteellisia tai laajakantoisia asioita, jotka valtionarkistonhoitaja määrää istunnossa käsiteltäviksi.


12 §

Valtionarkiston istuntoon ottavat osaa valtionarkistonhoitaja puheenjohtajana ja arkistoneuvokset jäseninä.


13 §

Valtionarkiston istunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kaksi jäsentä on läsnä, heidän joukossaan se jäsen, jonka toimialaa käsiteltävä asia koskee.

Jos valtionarkiston istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

14 §

Valtionarkiston istunnossa esittelee asian arkistoneuvos, toimistopäällikkö tai se valtionarkiston virkamies, joka on asian valmistellut.

Istunnossa pitää pöytäkirjaa valtionarkistonhoitajan määräämä virkamies.


15 §

Valtionarkiston istunnossa käsiteltävistä asioista laaditaan esityslistat, joihin on kunkin asian kohdalla merkittävä siitä tehty päätös. Nämä listat, joihin myös merkitään, ketkä ovat ottaneet osaa asian käsittelyyn, allekirjoittavat asian esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä, jolloin päätös katsotaan tarkistetuksi.

Pöytäkirja laaditaan silloin, kun asiasta on äänestetty, kun asian esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä tai kun puheenjohtaja katsoo pöytäkirjan laatimisen muuten tarpeelliseksi. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Muussa tapauksessa katsotaan pöytäkirjaksi 1 momentissa mainittu esittelylista.

Kun on kysymys viranomaiselle annettavasta lausunnosta tai esityksestä, joka on käsitelty valtionarkiston istunnossa, tulee asiasta laaditusta toimituskirjasta ilmetä, että se on käsitelty istunnossa.


16 §

Valtionarkistonhoitaja ratkaisee ne asiat, joita ei käsitellä valtionarkiston istunnossa tai joita ei työjärjestyksessä ole määrätty arkistoneuvoksen, toimistopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Valtionarkistonhoitaja voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi arkistoneuvoksen, toimistopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistava.


17 §

Jos syntyy epätietoisuutta asian ratkaisijasta tai jos virkamies katsoo, että jollakin hänen päätösvaltaansa kuuluvalla asialla on periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys, on kysymys asian ratkaisemisesta saatettava valtionarkistonhoitajan käsiteltäväksi.


18 §

Kun esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi valtionarkiston istunnossa pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistavia asioita käsiteltäessä päätöksen perusteella laadittavan asiakirjan taltiokappaleeseen. Taltiokappaleeseen merkitty eriävä mielipide on asian esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan samaan asiakirjaan tehdyllä merkinnällä todettava.

Valtioneuvostolle, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, virkaylioikeudelle tai keskusvirastolle annettavaan lausuntoihin sekä niille tehtäviin esityksiin, jotka on käsitelty valtionarkiston istunnossa, on liitettävä pöytäkirjanote, milloin asiassa on tapahtunut äänestys tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.


19 §

Valtionarkiston istunnossa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa asian esittelijä. Muut toimituskirjat allekirjoittaa se, joka on asian päättänyt, ja milloin asia on ratkaistu esittelystä, varmentaa esittelijä.

Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa asianomainen esittelijä tai muu asian käsittelijäksi määrätty henkilö.


20 §

Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Käsittelyn tulee tapahtua tarpeellisella tavalla yhteistoiminnassa toisten osastojen ja toimistojen kanssa.

Epäselvässä tapauksessa valtionarkistonhoitaja määrää, missä osastossa asia on käsiteltävä.


21 §

Valtionarkistonhoitajan ollessa estynyt, toimii hänen sijaisenaan yleisen osaston arkistoneuvos. Jos tämäkin on estynyt, toimii valtionarkistonhoitajan sijaisena opetusministeriön määräämä arkistoneuvos.

Arkistoneuvoksen sijaisena toimii opetusministeriön määräämä saman osaston toimistopäällikkö tai asessori.

Toimistopäällikön sijaisen määrää valtionarkistonhoitaja.


22 §

Valtionarkistonhoitajan tai asianomaisen arkistoneuvoksen poissa ollessa ei saa ilman painavia syitä tehdä sellaista ratkaisua tai ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, joka saattaa poiketa aikaisemmin noudatetuista periaatteista. Valtionarkistonhoitajan poissa ollessa ei ilman hänen suostumustaan myöskään saa täyttää virkoja tai tehdä virkaehdotusta.


23 §

Valtionarkiston virkamies on velvollinen yksittäistapauksissa valtionarkistonhoitajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin toimintayksikön tehtäviä, johon hän ei kuulu.


24 §

Työjärjestyksessä annetaan täydentävät määräykset työnjaosta, asioiden käsittelystä, esittelemisestä ja ratkaisemisesta.

Työjärjestyksen vahvistaa opetusministeriö valtionarkiston esityksestä.


3 luku
Maakunta-arkistot


25 §

Maakunta-arkiston päällikkönä on maakunta-arkistonhoitaja.

Lisäksi maakunta-arkistossa voi olla ylitarkastajan, arkistomestarin, konservaattorin ja konekirjoittajan virkoja ja toimia.

Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan maakunta-arkistoon ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteista henkilökuntaa.


26 §

Maakunta-arkistonhoitaja johtaa, valvoo ja kehittää maakunta-arkiston toimintaa, huolehtii, että arkistolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti sekä seuraa alansa yleistä kehitystä.


27 §

Maakunta-arkistoille kuuluvat asiat ratkaisee maakunta-arkistonhoitaja, joka myös allekirjoittaa maakunta-arkiston toimituskirjat.

Jäljennökset ja otteet asiakirjoista todistaa sekä lähetteet ja ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa se virkamies, jonka tehtäväksi asia on määrätty.


28 §

Maakunta-arkistonhoitajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan valtionarkiston määräämä virkamies.


29 §

Maakunta-arkistonhoitajan poissa ollessa ei saa ilman painavia syitä tehdä sellaista ratkaisua tai ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, joka saattaa poiketa aikaisemmin noudatetuista periaatteista. Maakunta-arkistonhoitajan poissa ollessa ei ilman hänen suostumustaan myöskään saa täyttää virkoja tai toimia.


30 §

Maakunta-arkistojen työjärjestyksissä annetaan täydentävät määräykset asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta.

Maakunta-arkistojen työjärjestykset vahvistaa valtionarkisto.


4 luku
Kelpoisuusehdot sekä virkojen ja toimien täyttäminen, virkavapaus ja virkaero


31 §

Kelpoisuusehtoina valtionarkiston ja maakunta-arkiston virkoihin ja toimiin vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan valtionarkistossa:

1) valtionarkistonhoitajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys yleisarkistojen toimialaan sekä hallinnollista kokemusta;

2) yleisen osaston päällikkönä toimivalta arkistoneuvokselta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja yleisarkistojen toimialan tuntemus;

3) arkistohallinnollisen osaston päällikkönä toimivalta arkistoneuvokselta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys arkistohallintoon;

4) tutkimusosaston päällikkönä toimivalta arkistoneuvokselta tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja näillä tai muilla julkaisuilla osoitettu hyvä perehtyneisyys Suomen historiaan sekä osaston toimialan tuntemusta;

5) asessorilta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hallinnollista kokemusta;

6) arkistoteknisen toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja toimiston toimialan tuntemusta;

7) arkistohallinnollisen osaston ja tutkimusosaston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, ylempi arkistotutkinto sekä toimiston toimialan hyvä tuntemus;

8) ylitarkastajalta ja erikoistutkijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto; sekä

9) tutkijalta toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Maakunta-arkistossa vaaditaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty:

1) maakunta-arkistonhoitajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, ylempi arkistotutkinto sekä perehtyneisyys yleisarkistojen toimialaan ja hallinnollista kokemusta;

2) ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto; sekä

3) tutkijalta toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.


32 §

Valtionarkistonhoitajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Arkistoneuvoksen nimittää tasavallan presidentti viran oltua 30 päivänä ajan haettavana valtioneuvostolta ja valtionarkiston tehtyä virkaehdotuksen.

Toimistopäällikön, asessorien ja toimistopäällikkönä toimivan ylitarkastajan nimittää opetusministeriö viran oltua 30 päivänä ajan haettavana ja valtionarkiston tehtyä virkaehdotuksen.

Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun valtionarkiston ylitarkastajan sekä erikoistutkijan ja tutkijan nimittää valtionarkisto viran tai toimen oltua 30 päivänä ajan haettavana.

Muut valtionarkiston virat ja toimet täyttää ja muun henkilökunnan ottaa valtionarkistonhoitaja.


33 §

Maakunta-arkistonhoitajan nimittää valtioneuvosto viran oltua 30 päivänä ajan haettavana ja valtionarkiston tehtyä virkaehdotuksen.

Maakunta-arkiston ylitarkastajan nimittää valtionarkisto viran oltua 30 päivänä ajan haettavana.

Muut maakunta-arkiston virat ja toimet täyttää ja muun henkilökunnan ottaa maakunta-arkistonhoitaja.


34 §

Valtionarkistonhoitajalle myöntää virkavapautta opetusministeriö sekä arkistoneuvokselle valtionarkistonhoitaja. Yli kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää valtionarkistonhoitajalle kuitenkin valtioneuvosto ja arkistoneuvokselle opetusministeriö. Maakunta-arkistonhoitajalle myöntää virkavapautta valtionarkistonhoitaja.

Maakunta-arkistonhoitajalla on oikeus myöntää virkavapautta nimittämilleen ja ottamilleen virkamiehille sekä sairauden tai raskauden ja synnytyksen perusteella myös valtionarkiston nimittämille ja ottamille maakunta-arkiston virkamiehille.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa virkavapautta yleisarkistojen virkamiehille myöntää valtionarkistonhoitaja, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.


35 §

Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana päättää sekä viran tai toimen ollessa avoinna määrää se viranomainen, joka 34 §:n mukaan myöntää virasta tai toimesta virkavapautta muutoin kuin sairauden tai raskauden ja synnytyksen perusteella.


36 §

Eron virasta tai toimesta myöntää taikka työsopimuksen purkaa tai irtisanoo se viranomainen, joka täyttää viran tai toimen tai ottaa työsopimussuhteeseen.


5 luku
Erinäisiä säännöksiä


37 §

Valtionarkistonhoitajaa ja arkistoneuvosta syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa sekä muita yleisarkistojen virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.

Jos yleisarkiston viran tai toimen haltija on syyllistynyt virheelliseen menettelyyn tai laiminlyöntiin, joka ei ole sen laatuisia, että häntä siitä on tuomioistuimessa syytettävä, taikka osoittanut sopimatonta käytöstä virassa tai sen ulkopuolella, voi valtionarkisto rangaista häntä siitä kurinpitotoimin varoituksella tai virantoimituksesta erottamisella enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Syyttäjänä tässä menettelyssä tarkoitetuissa tapauksissa toimii valtionarkiston asessori.

Viraltapanosta kurinpitotoimin sekä viran tai toimen haltijan pidättämisestä virantoimituksesta on säädetty erikseen.


38 §

Jollei erikseen ole toisin säädetty, haetaan muutosta valtionarkiston päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja maakunta-arkiston päätökseen valtionarkistolta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Valitusta ei saa tehdä valtionarkiston eikä maakunta-arkiston päätöksestä, joka koskee viran tai toimen haltijan nimittämistä taikka ylimääräisen toimenhaltijan tai tilapäisen toimihenkilön toimeen ottamista, eikä päätöksestä, jolla toimenhaltija vapautetaan toimestaan, ylimääräinen toimenhaltija tai tilapäinen toimenhenkilö irtisanotaan taikka ylimääräisen toimenhaltijan, tilapäisen toimihenkilön tai viransijaisen tai virkaan väliaikaisena määrätyn toimimääräys peruutetaan.

Valitusta ei myöskään saa tehdä päätöksestä, jolla viran tai toimen haltijalle on kurinpitotoimin annettu varoitus.


39 §

Virastodemokratian toteuttamista varten valtionarkistossa on henkilöstöneuvosto ja yhteistyötoimikunta. Näillä on oikeus antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä henkilöstöä koskevissa asioissa.

Henkilöstöneuvoston ja yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin valtionarkiston vahvistamassa virastodemokratiaohjesäännössä.


40 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1983.

Tällä asetuksella kumotaan valtionarkistosta 8 päivänä elokuuta 1952 annettu asetus (313/52) ja maakunta-arkistoista 2 päivänä lokakuuta 1970 annettu asetus (619/70) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jollei tämän asetuksen 2 §:stä muuta johdu jää kumottavan maakunta-arkistoista annetun asetuksen nojalla 29 päivänä elokuuta 1974 annetun, maakunta-arkistojen piirijakoa ja eräiden valtionarkiston tehtävien siirtämistä maakunta-arkistoille koskevan valtioneuvoston päätöksen (696/74) 1 § kuitenkin toistaiseksi voimaan.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1983


Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO



Opetusministeri Kaarina Suonio