Asetus vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista
1940
N:o 418
Puolustusministerin esittelystä säädetään:
Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.
Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, ulkomaalaiselle annettavaksi tarkoitettuun mitaliin Suomen vaakuna, havuseppele ja sanat: ”Summo in periculo fautoribus adiutoribus Finlandia memor”. Erikoistapauksissa voidaan muistomitali antaa muusta metallista lyötettynä henkilölle, joka ei ole kuulunut Suomen puolustusvoimiin.
Mitaliin kuuluu 32 mm leveä musta nauha, jonka keskellä on kaksi 3 mm leveätä hillityn punasta juovaa, ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kannetaan nauhassa rinnan vasemmalla puolella ja voidaan nauhaa kantaa yksinään 10 mm korkuisena nauhalaattana niissä tilaisuuksissa, missä yleisen tavan mukaan ei kanneta itse mitalia.
Muistomitali voidaan antaa jälempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin:
- a) miekkojen ja soljen kera;
- b) soljen kera; tai
- c) ilman erikoistunnuksia.
Tässä tarkoitetut erikoistunnukset kuuluvat mitalin nauhaan. Miekkakuvio on nauhaan kiinnitettävä 12 mm leveä ja 5 mm korkea, hopeanvärisestä metallista valmistettu kuvio, jossa on ristissä Karjalan vaakunan miekat, suora miekka päällimmäisenä. Solki on nauhassa kannettava, 8 mm leveä ja 32 mm pitkä, hopeanvärisestä metallista tehty solki, johon kohokirjaimin tulevista nimistä säädetään jälempänä 9 §:ssä. Miekkakuvio kiinnitetään soljetta myöskin nauhalaattaan. Erikoistunnukset hankkii kukin niihin oikeutettu omalla kustannuksellaan.
Muistomitalin antaa puolustusvoimain ylipäällikkö.
Mitali annetaan sotaan osallistuneelle tai välittömästi maanpuolustusta sodan aikana epäitsekkäällä toiminnalla innokkaasti ja ansioituneesti muuten tukeneelle Suomen miehelle ja naiselle. Se voidaan antaa samoin edellytyksin myös ulkomaalaiselle. Sodan ajaksi katsotaan 30 päivän marraskuuta 1939 ja 13 päivän maaliskuuta 1940 välinen aika, mainitut päivät mukaanluettuina.
Sotaan osallistuneeksi ja mitalin saamiseen ansioituneeksi katsotaan:
a) rintamalla kenttäarmeijaan kuuluneena joukkojen taistelutoimintaan vihollisen tulen alaisena osallistunut, henkensä alttiiksi asettanut henkilö;
b) kenttäarmeijaan kuulunut muu henkilöstö, joka ei ole toiminut vihollisen tulen alaisena; sekä
c) kotijoukkoihin sodan aikana kuulunut henkilö.
Maanpuolustusta sodan aikana muuten välittömästi tukeneiksi ja mitalin saamiseen ansioituneiksi katsotaan:
d) Lottajärjestöön, sotilaskotijärjestöön, sairaanhoitajatarjärjestöihin sekä muihin maanpuolustuksen hyväksi sodan aikana toimineihin naisjärjestöihin kuuluneet naishenkilöt, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet puolustusvoimien muonitukseen, varustamiseen, haavoittuneiden hoitoon tai muihin näihin verrattaviin toimiin välittömästi maanpuolustuksen hyväksi;
e) henkilöt, jotka sodan aikana ovat epäitsekkäästi ja ansioituneesti osallistuneet ilmatorjuntaan ja -valvontaan, viestitystoimintaan ja varsinaiseen väestönsuojelutoimintaan sotatoimialueella, kenttäpostin toimintaan, sotakuljetuksiin rautateitse, maanteitse, vesiteitse ja lentoteitse kuljetushenkilöstönä ja niiden johtajina, sotapoliisiluontoisiin tehtäviin, työhön sotateollisuuden tai tärkeisiin sotilashankintoihin tehokkaasti osallistuneiden liikkeiden palveluksessa, tahi epäitsekkääseen toimintaan muulla tavoin välittömästi maanpuolustuksen hyväksi, kuten puolustusvoimien varustamiseksi aseilla, muonituksella, vaatetuksella, varusteilla ja kuljetusvälineillä, tai tehokkaaseen maanpuolustuspropagandatyöhön; sekä
f) ne muut henkilöt, jotka puolustusvoimain ylipäällikkö katsoo mitalin saamiseen ansioituneiksi.
Muistomitalin saamiseen ansiottomaksi katsotaan henkilö, joka sodan aikana on tehnyt itsensä syypääksi sotilaan kunniaa tahraavaan tekoon, kuten sotapelkuruuteen, karkaamiseen, sotapalveluksen karttamiseen tai itsensä vahingoittamiseen.
Kaatuneen tai kuolleen muistoksi annetaan vainajan mitali hänen puolisolleen, vanhimmalle lapselleen, äidilleen tai isälleen, vanhimmalle veljelleen tai sisarelleen, tässä mainitussa järjestyksessä. Omaisilla ei kuitenkaan ole oikeutta kantaa mitalia.
Mitalin nauhaan kuuluu, jos se on annettu 6 §:n a, b tai c kohdan mukaan, solki, sekä lisäksi, jos se on annettu 6 §:n a kohdan mukaan, nauhan yläosaan soljen yläpuolelle kiinnitettävä miekkakuvio.
Muistomitalin 6 §:n a kohdan mukaan saaneen henkilön mitalin nauhaan kuuluvaan solkeen on merkitty, riippuen siitä, missä hän on osallistunut vihollisen tulen alaisena joukkojen taistelutoimintaan, jokin allamainituista taistelualueen nimistä:
- 1. Karjalan kannas.
- 2. Summa
- 3. Taipale.
- 4. Laatokan-Karjala.
- 5. Tolvajärvi.
- 6. Pohjois-Karjala.
- 7. Kainuu.
- 8. Suomussalmi.
- 9. Lappi.
- 10. Mantsinsaari.
- 11. Koivisto.
Alempana mainituissa tapauksissa myönnetyn mitalin nauhaan kuuluu solki, johon on merkitty seuraavat nimet: mitalin 6 §:n b kohdan mukaan saaneen henkilön solkeen ”Kenttäarmeija”; mitalin 6 §:n c kohdan mukaan saaneen henkilön solkeen ”Kotijoukot”; taistelussa vihollislentäjien kanssa olleen, niiden tulen alaisena toimineen ilmatorjuntahenkilöstön solkeen ”Ilmapuolustus”; sekä taistelussa vihollisen kanssa olleiden ja sen tulen alaisena toimineiden rannikkotykistön, rannikkovartioston sekä sota-alusten y.m. aseistettujen laivojen henkilöstöjen solkeen ”Rannikkopuolustus”; tai vaihtoehtoisesti kaikissa tässä momentissa mainituissa tapauksissa, riippuen siitä, missä asianomainen on osallistunut joukkojen taistelutoimintaan, jokin ylempänä mainituista taistelualueen nimistä.
Mitalin nauhassa käytetään vain yhtä solkea.
Muistomitalin mukana annetaan omistuskirja, johon mitalin saajan täydellisen nimen, syntymäajan ja -paikan sekä arvon lisäksi tehdään merkinnät mitalin nauhaan kuuluvista erikoistunnuksista sekä solkeen tulevasta nimestä.
Asianomaisten viranomaisten tulee valvoa mitalin sekä sen nauhan ja siihen kuuluvien erikoistunnuksien käyttämistä. Kunniamerkkien väärinkäyttämisestä aiheutuvista seuraamuksista on voimassa, mitä siitä on erikseen laissa säädetty.
Tarkempia määräyksiä muistomitalin jakelusta ja käyttämisestä antaa puolustusvoimain ylipäällikkö.
- Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.