Asetus merilain meriselitystä koskevien säännösten soveltamisesta (meriselitysasetus)
Suomen asetuskokoelma 321/1967.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään merilain 58 §:n 7 momentin ja 254 §:n 2 momentin, sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä toukokuuta 1967 annetussa laissa (237/67), nojalla:
Jos poliisi, tulli- tai rajavartioviranomainen on saanut tietää merionnettomuudesta tai muusta merilain 57 ja 59 §:ssä tarkoitetusta tapahtumasta, tulee sen viipymättä varmistautua siitä, että tapahtuma on merenkulkuhallituksen tiedossa. Ulkomailla on konsulin asiana viipymättä ilmoittaa merenkulkuhallitukselle sellaisesta tapahtumasta, mikäli se koskee suomalaista alusta.
Jos merionnettomuus tai muu 1 momentissa tarkoitettu tapahtuma on sen laatuinen, että se voi antaa aihetta poliisiviranomaisille kuuluviin tutkimuksiin, tulee merenkulkuhallituksen saatuaan tapahtumasta ilmoituksen viipymättä varmistautua siitä, että tapahtuma on asianomaisen poliisiviranomaisen tiedossa. Merenkulkuhallituksen on huolehdittava, että poliisiviranomainen saa tiedon siitä, mikä viranomainen käsittelee tapahtumaa koskevan meriselityksen.
Poliisiviranomaisen, merenkuluntarkastajan sekä tulli- ja luotsiviranomaisen tulee antaa meriselitystä käsittelevälle tuomioistuimelle sen tarpeelliseksi katsomaa apua tapahtuman selvittämisessä.
Jos meriselitys annetaan muun kuin sen paikkakunnan raastuvanoikeudelle, missä tapahtuma on sattunut tai, jos tapahtuma on sattunut merellä, muun kuin sen paikkakunnan raastuvanoikeudelle, mihin alus tai päällikkö sen jälkeen ensin saapuu, on syy siihen selvitettävä meriselitystä käsiteltäessä.
Jos meriselitystä käsitellään toisella paikkakunnalla kuin missä alus on, on merkintä siihen johtaneesta syystä tehtävä pöytäkirjaan.
Päätöksen meriselityksen antamisesta ulkomailla merilain 58 §:n 5 momentissa ja 258 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa antaa merenkulkuhallitus ulkoasiainministeriön lausunnon saatuaan.
Merilain 59 §:ssä edellytettyä lomaketta päällikön tehtävää ilmoitusta varten pidetään saatavissa merenkulkuhallituksen toimesta. Merenkulkuhallitus voi myös julkaista ja pitää saatavissa lomaketta merilain 58 §:n 2 momentin mukaisesti tapahtuvaa meriselityksen antamista koskevaa ilmoittautumista varten.
Ulkoasiainministeriön toimesta ilmoitetaan, ketkä konsulit ovat merilain 58 §:n 3 momentin nojalla oikeutetut ottamaan vastaan meriselityksen.
Meriselityksen vastaanotto ja käsittely voidaan toimittaa myös sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä, jos siten voidaan välttää tarpeetonta viivytystä aluksen käytössä.
Jos merilain 255 §:n 1 momentin nojalla tapahtuvasta meriselityksen antamisen lykkäämisestä johtuu, että sitä ei toimiteta siinä tuomioistuimessa, joka on lykkäyksen myöntänyt, tulee tuomioistuimen viipymättä ilmoittaa siitä merenkulkuhallitukselle. Jos lykkäyksen myöntää konsuli, on tällä vastaava ilmoitusvelvollisuus.
Päiväkirja, sitä varten pidetty muistikirja sekä, mikäli mahdollista, teknistä tietä käyttäen tehty merkintä, joka koskee aluksen navigointia ja sen koneiston käyntiä, sekä muut sellaiset asiakirjat on meriselityksen yhteydessä esitetyiltä osin liitettävä pöytäkirjaan. Sama koskee merilain 59 §:ssä tarkoitettua päällikön ilmoitusta tai, jos sellaista ilmoitusta ei ole annettu, tapahtumaa koskevaa vastaavaa kirjallista selvitystä, joka asiassa ehkä on olemassa.
Jollei estettä ole, on tarpeellinen selvitys havainnoista aluksessa ja tapahtumapaikalla sekä tarkastetuista esineistä varmistettava valokuvaamalla tai muulla sellaisella tavalla. Selvitys liitetään pöytäkirjaan.
Merilain 254 §:n mukaisesti toimitettavassa kuulustelussa annettu kertomus voidaan, milloin niin katsotaan tarpeelliseksi, ottaa talteen pikakirjoituksella tai levy- tai nauhatallenteena. Pikakirjoitteesta tai levy- tai nauhatallenteesta on kertomus merkittävä pöytäkirjaan ja ne on tarvittaessa liitettävä siihen.
Muu kuin päällikkö tai laivaväkeen kuuluva on saapumisestaan kuulusteluun konsulin vastaanottaessa meriselityksen oikeutettu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n säännösten nojalla saamaan valtion varoista korvauksen tarpeellisista matka- ja elatuskuluista sekä ajanhukasta.
Jos tuomioistuin on käsitellyt meriselityksen ulkomaisen aluksen osalta merilain 256 §:n 1 momentin mukaisesti, on jäljennös asiassa laaditusta pöytäkirjasta niin pian kuin mahdollista lunastuksetta lähetettävä merenkulkuhallitukselle. Merenkulkuhallitus toimittaa pöytäkirjan tiedoksi norjalaisen aluksen osalta Norjan merenkulkudirektoraatille, ruotsalaisen aluksen osalta Ruotsin merenkulkuhallitukselle ja tanskalaisen aluksen osalta Tanskan kauppaministeriölle sekä muun ulkomaisen aluksen osalta ulkoasiainministeriölle, joka huolehtii sen toimittamisesta aluksen kotimaan asianomaiselle viranomaiselle. Jos norjalaisen aluksen osalta annettu meriselitys on koskenut tapahtumaa, joka on tuottanut jonkun aluksen palveluksessa olleen kuoleman, toimitetaan pöytäkirjan jäljennös tiedoksi kahtena kappaleena.
Milloin konsuli on käsitellyt meriselityksen suomalaisen aluksen osalta, on hänen niin pian kuin mahdollista lähetettävä kaksi jäljennöstä pöytäkirjasta sekä otettujen valokuvien filmit ulkoasiainministeriölle, joka toimittaa toisen jäljennöksen ja filmit merenkulkuhallitukselle. Jos hän on käsitellyt meriselityksen norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen aluksen osalta, on hänen niin pian kuin mahdollista lähetettävä jäljennös pöytäkirjasta sekä otettujen valokuvien filmit joko aluksen kotimaan ulkomaan edustustolle tai, kysymyksen ollessa ruotsalaisesta tai tanskalaisesta aluksesta, edellisessä tapauksessa Ruotsin ulkoasiaindepartementille ja jälkimmäisessä tapauksessa Tanskan ulkoasiainministeriölle sekä, kysymyksen ollessa norjalaisesta aluksesta, Norjan ulkoasiaindepartementille. Jos norjalaisen aluksen osalta annettu meriselitys on koskenut tapahtumaa, joka on tuottanut jonkun aluksen palveluksessa olleen kuoleman, lähetetään jäljennös kahtena kappaleena.
Jos Suomen ulkomaan edustustolle annetaan pöytäkirja meriselityksen käsittelystä suomalaisen aluksen osalta Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimessa tai konsulin luona, on edustuston viipymättä toimitettava pöytäkirja merenkulkuhallitukselle.
Jos konsuli on saanut tietää, että muu ulkomainen viranomainen kuin Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuin tai konsuli toimittaa tai tulee toimittamaan merionnettomuutta tai muuta merilain 57 ja 59 §:ssä tarkoitettua tapahtumaa koskevan selvityksen suomalaisen aluksen osalta, tulee konsulin viipymättä ilmoittaa siitä merenkulkuhallitukselle. Kun sellainen selvitys on saatettu loppuun, tulee konsulin, mikäli mahdollista, huolehtia siitä, että jäljennös selvitystä koskevista asiakirjoista toimitetaan merenkulkuhallitukselle.
Jos merenkulkuhallitus merilain 256 §:n 2 momentin nojalla määrää, että meriselitys on annettava ulkomaisen aluksen osalta, tulee merenkulkuhallituksen viipymättä ilmoittaa siitä asianomaiselle poliisi-, tulli- ja luotsiviranomaiselle siinä satamassa, missä alus on.
Poliisiviranomaisen tulee ryhtyä niihin toimenpiteisiin, mitkä ovat tarpeen aluksen lähdön estämiseksi ennen meriselityksen antamista. Samaksi ajaksi on tulli- ja luotsiviranomaisen toimenpiteet aluksen lähtöä varten keskeytettävä.
Tarkemmat ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö.
- Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1967.