Asetus erinäisten ulostekojen ja veromääräin suorittamisesta metrisen mitan ja painon mukaan

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 16.7.1886/22.


(Julkiluettava saarnastuolista).


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
erinäisten ulostekojen ja veromääräin suorittamisesta
metrisen mitan ja painon mukaan.
Annettu Helsingissä, 16 p:nä Heinäkuuta 1886.
_______________


    Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m. y. m. y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Valtiosäätyjen suostumuksella ja myöntymyksellä tahdomme Me täten armossa säätää seuraavasti:

1 §.

Papinsaatavia, käräjäkappoja, kappamaksuja ja kalaveroa suoritettaissa on, niinkauan kuin nämät maksut ovat määrätyt vanhemmissa mitoissa ja painoissa, 1890 vuoden alusta yksi tynnyri laskettava sadaksi kuudeksikymmeneksiviideksi litraksi, yksi kappa viideksi ja puoleksi litraksi, yksi leiviskä kahdeksaksi ja puoleksi kilogrammaksi sekä yksi naula neljäksisadaksi viideksikolmatta grammaksi.

2 §.

Jos rustholleista, ruoduista ja merisotilas-ruoduista suoritettavia vakanssimaksuja ei ole ennen Heinäkuun 1 päivää 1889 lakkautettu, niin pitää semmoisina sanotulta vuodelta ja vastedes, niin kauan kuin niitä kestää, maksettaman jokaisesta rusthollista yksi tuhat kolmesataa kaksikymmentä litraa jyviä ja kolmesataa kahdeksankymmentäneljä litraa kauroja, ja jokaisesta ruodusta neljäsataa neljäkymmentä litraa jyviä ja sata kuusikymmentäneljä litraa kauroja, ja kustakin merisotilasruodusta viisisataa seitsemänkymmentäkuusi litraa jyviä ja kaksisataa neljäkymmentäkahdeksan litraa kauroja, johon tulee reservi-vakanssimaksuna kahdeksankymmentäkaksi litraa jyviä joka rusthollista ja merisotilas-ruodusta sekä kustakin niistä sotilasruoduista, jotka tehtyjen sopimusten mukaan ovat olleet velvoitetut reservimiehistöä ylläpitämään.

3 §.

Taloille määrätyt kruununkymmenykset, joko ne ovat luovutettuja taikka kruunulle pysytetyt, muutetaan litra-mitaksi siten, että se määrä, joka on täyttä litran kymmenestä vähempi, laskusta pois jätetään. Samalla tavalla muutetaan kruunulle tulevat, tynnyreissä ja kapoissa määrätyt arentisummat litroiksi. Siten muutetut määrät ovat käytettävät kruununveron-kannossa vuodesta 1890 alkaen.

4 §.

Ruplaveron laskemisesta metrijärjestelmän mukaan on erikseen säädetty.

5 §.

Entisessä Tornion kihlakunnassa yhdestä manttaalista suoritettava maakirja- ja manttaalivero muutetaan ruplaveroksi siten, että kullekin kokonaiselle manttaalille pannaan kuusitoista veroruplaa suoritettaviksi samain perustusten mukaan kuin Oulun läänin muissa osissa. Tämä ruplavero on 1890 vuoden alusta kruunun ylöskannossa käytettävä.

Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 16 p:nä Heinäkuuta 1886.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMÉN.
W. v. DAEHN.
EMIL FORSMAN.
A. von WEISSENBERG.
K. F. IGNATIUS.
S. W. von TROIL.
OSCAR NORRMÉN.
AUGUST NYBERGH.
G. W. RÅBERGH.


Theod. Bergelund.