Asetus, joka sisältää lähempiä määräyksiä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain soveltamisesta

  Suomen asetuskokoelma 127/1920.


A s e t u s,
joka sisältää lähempiä määräyksiä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä
niissä annetun lain soveltamisesta.
Annettu Helsingissä, 30 päivänä huhtikuuta 1920.
__________


  Sotaministerin esittelystä säädetään täten, sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 79 §:n nojalla, seuraavaa:


1 LUKU.
Sotaylioikeudesta.


1 §.

  Sotaylioikeuden puheenjohtaja on vastuunalainen oikeuden töiden asianmukaisesta ja joutuisasta kulusta. Tätä varten hänen on valvottava, että oikeuden jäsenet sekä virka- ja palvelusmiehet täyttävät tehtävänsä.

2 §.

  Sotaylioikeudessa tulee esittelyn tapahtua suullisesti, asiakirjoja tarpeettoman laajasti lukematta, ja on jutun esittelijän annettava siitä esittelyn päätyttyä lausuntonsa kirjallisesti.

3 §.

  Sotaylioikeuden istunnosta pidetään esittelylistaa, johon lyhyesti merkitään siinä käsitellyt jutut ja asiat sekä näistä johtuneet toimenpiteet tai toimituskirjat. Pöytäkirja laaditaan ainoastaan niissä jutuissa, joissa sotaylioikeudessa toimitetaan suullinen käsittely, sekä niissä jutuissa ja asioissa, joissa on tapahtunut äänestys taikka joissa sotaylioikeus muusta syystä katsoo pöytäkirjan tarpeelliseksi.

4 §.

  Vanhempi sotaylituomari on kanslian päällikkö ja nuorempi sotaylituomari avustaa häntä sille kuuluvissa tehtävissä.

5 §.

  Sotaylioikeus ottaa itselleen lainoppineen sihteerin ja ylimääräisiä virkamiehiä tarpeen mukaan.

6 §.

  Sihteerin tulee pitää esittelylistaa, pöytäkirjaa, juttuluetteloa ja muita sotaylioikeudessa pidettäviä luetteloita, hoitaa arkistoa ja toimia lähettäjänä sekä puheenjohtajan määräyksen mukaan avustaa muiden tehtäväin suorittamisessa.

7 §.

  Sotaylioikeus voi määrätä osan 6 §:ssä mainituista tehtävistä sotaviskaalin tai ylimääräisten virkamiesten suoritettavaksi.

8 §.

  Puheenjohtaja ottaa puhtaaksikirjoittajat ja vahtimestarin.

9 §.

  Sotaylioikeus vahvistaa itselleen työjärjestyksen.


2 LUKU.
Sotaoikeuden pöytäkirjoista ja asiakirjoista sekä sotatuomioistuinten luetteloista.


10 §.

  Sotatuomarin tulee jättää joukko-osaston kansliaan säilytettäväksi sotaoikeuden pöytäkirjat ja päätökset, asianmukaisesti allekirjoitettuina ja niihin kuuluvine asiakirjoineen tuomiokirjaksi nidottuina, ja kahden kuukauden kuluessa kunkin vuoden lopusta lukien sotaviskaalille lähettää joukko-osaston päällikön todistus siitä, että näin on tapahtunut. Jos vuoden kuluessa ei ole pidetty sotaoikeuden istuntoja, tulee sotatuomarin samassa ajassa ilmoittaa siitä sotaviskaalille.

  Sotaviskaalilla on oikeus saada sotaoikeuden tuomiokirja nähtäväksensä niin usein kuin hän haluaa.

11 §.

  Sotaoikeuden on pidettävä samallaisia rangaistus- ja sakkoluetteloja kuin yleisten alioikeuksienkin.

  Sotatuomioistuinten laadittavista rikosilmoituksista ja sotaoikeuden tuomioluettelosta sekä niiden lähettämisestä on erikseen säädetty.

12 §.

  Sotatuomarin tulee myöskin kuukauden kuluessa kunkin neljännesvuoden päätyttyä sotaviskaalille toimittaa luettelo niistä jutuista ja asioista, jotka tuona vuosineljänneksenä ovat sotaoikeuteen tulleet, ynnä ilmoitus siitä, mitkä niistä on käsitelty loppuun ja mistä päättämättä olevat riippuvat, jotta sotaviskaali voisi, jos asioiden säännöllisessä kulussa havaitaan jotakin laiminlyöntiä tai muuta seisahdusta, ajoissa ilmoittaa siitä sotaylioikeudelle laillista toimenpidettä varten. Jos vuosineljänneksen aikana ei ole ollut mitään asioita, jotka olisivat vaatineet sotaoikeuden toimenpidettä, on sotatuomarin ilmoitettava siitä sotaviskaalille.

13 §.

  Sotaylioikeuden tulee vuosittain helmikuun kuluessa oikeusministeriön tilastolliseen toimistoon lähettää asianomaisten ohjeitten mukaan laadittu luettelo sotaylioikeudessa kuluneena vuonna esillä olleista jutuista ja asioista.

14 §.

  Paitsi sellaista luetteloa, joka 13 §:ssä mainitaan, tulee sotaylioikeuden pitää ja asianomaiseen paikkaan lähettää samanlaiset luettelot, kuin on määrätty pidettäviksi hovioikeudessa.


3 LUKU.
Tuomion täytäntöönpanosta.


15 §.

  Jos sotaoikeus on tuominnut vangitun henkilön vapausrangaistukseen, on sotatuomari velvollinen, neljän päivän kuluessa sen jälkeen, sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 4 §:ssä mainitulle päällikölle täytäntöönpanoa varten lähettämään tuomittua koskevan otteen rangaistusluettelosta; pankoon myös vankipassiin sellaiset ilmoitukset, että niiden nojalla voidaan täytäntöönpanoon ryhtyä, jos se saa alkaa ennenkuin päätös on saanut lainvoiman.

  Ellei tuomittu ole vangittuna, lähetettäköön samassa tarkoituksessa häntä koskeva rangaistusluettelonote päällikölle neljän päivän kuluessa siitä lukien, kuin tyytymättömyyden ilmoittamisaika päätöstä vastaan on sotatuomioistuimista annetun lain 57 §:n mukaan kulunut umpeen.

16 §.

  Kun sotaylioikeus antaa vapausrangaistusta määräävän päätöksen, on, paitsi asiallisille annettavia kappaleita päätöstä, jäljennös siitä täytäntöönpanoa varten lähetettävä 15 §:ssä tarkoitetulle päällikölle, kun päätös koskee sotaväkeen kuuluvaa henkilöä, mutta asianomaiselle maaherralle, jos päätös koskee muuta henkilöä.

17 §.

  Kun 15 ja 16 §:ssä sanottu täytäntöönpanokirja on saapunut päällikölle tahi maaherralle, on se heti lähetettävä täytäntöönpantavaksi sotilasvankilan päällikölle, jos se koskee sellaisessa vankilassa säilytettyä vangittua, tai yleisen vankilan päällikölle, jos vangittua pidetään tällaisessa vankilassa. Jos täytäntöönpanokirja koskee sotilashenkilöä, jota ei pidetä vangittuna, lähetettäköön se hänen lähimmälle päällystölleen, ja jos se koskee muuta vapaalla jalalla olevaa henkilöä, asianomaiselle kruununvoudille, maistraatille tahi järjestysoikeudelle. Kaikissa näissä tapauksissa tulee mainittujen viranomaisten viipymättä toimittaa täytäntöönpanokirjasta tuomitulle tieto, jos se on täytäntöönpanoa varten tarpeen.

18 §.

  Sotilasvankilan päällikkö ja yleisen vankilan johtaja ovat velvolliset saamansa täytäntöönpanokirjan mukaisesti panemaan täytäntöön vankia koskevan päätöksen, mikäli täytäntöönpano on tapahtuva siinä vankilassa tai laitoksessa, taikka, kun rangaistus on kärsittävä muussa rangaistuslaitoksessa, toimittamaan vangin sinne siirretyksi, kaikki niin pian kuin päätös on saanut lainvoiman tai täytäntöönpano muuten voi laillisesti alkaa.

  Jos vanki vankilan päällikön tai johtajan edessä kahden todistajan läsnä ollessa suostuu kärsimään vapausrangaistusta, vaikkei päätös ole saanut lainvoimaa, kirjoittakoon päällikkö tai johtaja yhdessä todistajain kanssa todistuksen siitä täytäntöönpanokirjaan tahi vankipassiin ja toimittakoon sitten vangin viipymättä rangaistusta kärsimään.

  Jos vanki ei suostu rangaistuksen täytäntöönpanoon ennenkuin päätös on saanut lainvoiman, vaikkei hän olekaan päätöksestä valittanut, tehtäköön siitä ilmoitus maaherralle, sen selvityksen saamiseksi, joka täytäntöönpanoa varten on tarpeen.

19 §.

  Jos useampia samaa vankia koskevia päätöksiä on samalla kertaa pantava täytäntöön, olkoon sotilasvankilan päällikkö tai yleisen vankilan johtaja velvollinen pyytämään sotaylioikeuden toimenpidettä rangaistuksen yhdistämiseksi.

20 §.

  Jos vapausrangaistusta määräävän päätöksen täytäntöönpano on vangin suostumuksella alkanut ennenkuin päätös on saanut lainvoiman ja jos hänet valituksen johdosta tuomitaan kovempaan rangaistukseen, on vanki, sittenkuin hän 18 §:ssä mainitulla tavalla on suostunut kärsimään kovemman rangaistuksen taikka jälkimäinen päätös on saanut lainvoiman, viipymättä toimitettava tätä rangaistusta kärsimään. Sen sotilasvankilan päällikön tai vankilanjohtajan, jonka on pantava kovempi rangaistus täytäntöön, tulee lain mukaan lukea vangin hyväksi se aika, jona häntä on pidetty lievemmän rangaistuksen alaisena.

  Jos vanki on päästetty vapaaksi ennenkuin jälkimäinen päätös asiasta oli tullut, ilmoittakoon sotilasvankilan päällikkö tai vankilanjohtaja sen asianomaiselle joukko-osaston tahi laivastoasemapaikan päällikölle taikka, milloin vangittu ei ole sotilashenkilö, maaherralle, joka toimittakoon vapaaksi päästetyn rangaistusta kärsimään siinä järjestyksessä kuin on säädetty henkilöistä, joita ei pidetä vangittuina.

21 §.

  Päällikkö, josta mainitaan 15 §:ssä, on velvollinen pitämään luetteloa 17 §:ssä sanotuista täytäntöönpanoasioista ja siihen merkitsemään päivän, jolloin täytäntöönpanokirja saapui, tuomitun nimen, säädyn tahi ammatin ja kotipaikan, rikoksen ja vapausrangaistuksen ynnä muut rangaistusseuraamukset sekä milloin ja missä oikeudessa rangaistus on tuomittu, niin myös pidetäänkö tuomittu vangittuna. Se toimenpide, johon asiassa on ryhdytty, sekä päivä, jolloin se tapahtui, tahi sattunut este on niinikään luetteloon merkittävä. Kahden kuukauden kuluessa kunkin vuoden lopusta on päällikön lähetettävä sotaylioikeuteen jäljennös luettelosta.

22 §.

  Sotatuomari on velvollinen jokaiselta vuosineljännekseltä täytäntöönpanoa varten antamaan otteen sotaoikeuden sakkoluettelosta asianomaiselle kruununvoudille tai maistraatille todistusta vastaan, joka sotatuomarin on ennen seuraavan kuukauden loppua sotaviskaalille lähettetävä. Jos sakkoja ei ole kenellekään tuomittu sinä aikana, jolta sakkoluettelo olisi täytäntöön pantavaksi ilmoitettava, ilmoitettakoon sekin sotaviskaalille sanotun ajan kuluessa.

  1 momentissa määrätyn ajan kuluessa on sotaylioikeudenkin sakkoluettelonote, kirjoitettuna läänittäin sakotettujen olinpaikkojen mukaan, lähetettävä asianomaiselle maaherralle kruununvoudin tahi maistraatin huolenpidosta täytäntöönpantavaksi.

23 §.

  Sotatuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon tilittämisestä olkoon muuten soveltuvin kohdin noudatettavana, mitä on säädetty yleisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta ja tilittämisestä.

24 §.

  Jos sotatuomari tai asianomainen virkamies sotaylioikeudessa ei täytä mitä hänelle on tässä määrätty tehtäväksi, rangaistakoon virkavirheestä sen mukaan kuin sotaväen rikoslain 158 §:ssä säädetään.


4 LUKU.
Erinäisiä säännöksiä.


25 §.

  Kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän välisenä aikana saavat sotaylioikeuden puheenjohtaja ja jäsenet sekä virkamiehet vuorotellen kukin yhden kuukauden loman oikeuden oman jaon mukaan.

26 §.

  Virkavapauden virkamiehilleen myöntää sotaylioikeus sekä määrää viran hoidosta silloin ja viran avoinna ollessa tai esteen sattuessa virkamiehelle.

27 §.

  Sotaylioikeuden puheenjohtajalla on virka-arvo voimassaolevan arvojärjestyksen neljännessä, sotaylituomareilla, vanhemmalla viidennessä ja nuoremmalla kuudennessa, sotaviskaalilla seitsemännessä, sihteerillä kahdeksannessa ja ylimääräisillä virkamiehillä yhdennessätoista luokassa.

  Sotatuomari kuuluu kahdeksanteen arvoluokkaan.

  Sotaylioikeuden puheenjohtajalla ja jäsenillä sekä sen vakinaisilla virkamiehillä ja vahtimestarilla on oikeus virasta erotessaan eläkkeen saantiin sotilasviroista yleensä voimassa olevien perusteiden mukaan sekä sotilasviraston leski- ja orpokassan osallisuuteen.

28 §.

  Sotaylioikeus käsittelee ylisotaoikeudessa vireilläolevat jutut; ja ovat ylisotaoikeuteen alistetut ja valitusosoituksessa siellä perilleajettaviksi määrätyt jutut toimitettavat sotaylioikeuteen ja siellä käsiteltävät.

29 §.

  Sotaylioikeuden puheenjohtajan ja jäsenten sekä virka- ja palvelusmiesten ynnä sotatuomarien palkkaus vahvistetaan oheenliitetyssä palkkaussäännössä. Kuitenkin on asianomaisten alistuttava palkkausetuihin vast'edes ehkä vahvistettaviin muutoksiin.


Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 30 päivänä huhtikuuta 1920.


Tasavallan Presidentti:
K. J. STÅHLBERG.


Sotaministeri: Bruno Jalander.