Arvojen etsijät
Arvojen etsijät Kirjoittanut Hilda Tihlä |
- Joku painuu elämän syvyyksiin
- sen arvoja etsimään.
- Moni tyytyy rannan rauhaisiin
- pintakuplasiin,
- joita jälelle jää
- kun seestyy sää.
- Elonarvot ne piilosta syvyyden
- ikiaarteita ovat sen,
- joka turmaa uhmaten uskaltaa
- sukeltaa,
- vaikk myrsky käy
- eikä pohjaa näy.
- Nuo tyynen rannan soutajat
- ne vaaroitta, vaivoitta
- saa venhonsa täyteen aarteita
- loistavia.
- Jos hiukan tuulahtaa
- niin aarteet katoaa.
1930
Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.