Arvoituksia.

Kirjoittanut Lauri Ekberg


On metsässä,
On meressä;
Ei o’ kuivassa
Eikä kosteessa.
On kuivassa,
On kosteessa;
Ei o’ metsässä
Eikä meressä.
Mun poskistan’ ei nuoruus hohda
Eik’ asuntooni maantie johda.
Näin vaikka oon kuin mökin muori,
Mua illoin ihaa vanha, nuori.
Jos muutat että P:llä alan,
Sun tähtes silloin vaikka palan.
Mut jos taas L sais P:ltä sijan,
Niin koirille mun veisit pian.
Siis muuta L:n sijaan S,
Niin tartut omin huulines.
On nimi mulla harvinainen,
Vaikk’ onkin muuten suomalainen.
Jos lopustansa alottaa,
Niin aivan saman nimen saa.
Sen muodostaapi, paitsi muuta,
Kaks S:sää, K ja kaksi U:ta.
Jos ostat multa tavaraa,
Niin saat vaan yhtä ainoaa;
Mut sitä jos jok’ aamu käytät,
Niin kauniin esimerkin näytät.

I. = m.

II. = k.

III. = Kuu.

IV. = Saippuakauppias.


Lähde: L. O. E. 1886: Runoelmia. I. Helsinki.