Anton Alfthan
Anton Alfthan k. 1847. Kirjoittanut Konstantin Schröder |
- Italian ihmemaassa,
- Pisan kukkakalmistossa
- Veres hauta havaitaan.
- Virkan vielä
- Kuka siellä
- Nuorna nukkui Tuonelaan:
- Suomalainen sulo, jalo,
- Maallensa myös toivon valo,
- Esikoinen isänsä,
- Ystävien,
- Omaisien
- Ilo, onni äitinsä.
- Isä kaipoon käärittynä,
- Äitin sydän särettynä,
- Siskoin silmät itkussa
- Erostansa;
- Kadostansa
- Nuori Suomi surussa.
- Hurskas henki! rauhaisassa
- Sieluin sädesatamassa
- Elä iät riemussa!
- Intos palo,
- Neros jalo
- Loistaa lemmen muistossa!
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.