Anton Alfthan
k. 1847.
Kirjoittanut Konstantin Schröder


Italian ihmemaassa,
Pisan kukkakalmistossa
Veres hauta havaitaan.
    Virkan vielä
    Kuka siellä
Nuorna nukkui Tuonelaan:
Suomalainen sulo, jalo,
Maallensa myös toivon valo,
Esikoinen isänsä,
    Ystävien,
    Omaisien
Ilo, onni äitinsä.
Isä kaipoon käärittynä,
Äitin sydän särettynä,
Siskoin silmät itkussa
    Erostansa;
    Kadostansa
Nuori Suomi surussa.
Hurskas henki! rauhaisassa
Sieluin sädesatamassa
Elä iät riemussa!
    Intos palo,
    Neros jalo
Loistaa lemmen muistossa!


Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.