Anopin tervehdys morsianta kotiin tuotaessa

Anopin tervehdys morsianta kotiin tuotaessa. (Perä-Karjalasta). Kirjoittanut anonyymi

Terve kuu ja terve tähdet,

Terve nuori naimakansa!

Miero vuotti uutta kuuta,

Lumi tervasta rekeä;

Minä vuotin veikkoani,

Vuotin veikon morsianta.

Veikko tuli, vesi lääkkyi,

Miniälle miero liikkui;

Vanhoilta valuvat silmät

Ikkunoissa istuessa;

Nuorilta kuluvat kengät,

Veräjillä vuotellessa.

Lehmät ammu aikasehen,

Kevät-karitsa mäkatti

Olki-vihkon ottajata,

Sara-vihkon saattajata.

Kuuleppas nyt kuutamoinen,

Nouse karjasta koria;

Hyvä loipa luopioista,

Nuori ole noustuasi.

Morsian, sisarueni,

Työnny töihin terävästi,

Ota herkät hiiren korvat,

Jäniksen jalat nopiat;

Astu maata markallista,

Toista maksan karvallista.

Morsian, sisarueni,

Luoppa silmät luopuisasti –

Jos on huonot huonehemme,

Kartanomme kallistunna.

Huolevat urohot mei’än,

Huoneheita huolimahan.

Tyvin tuopi tyhvät hongat,

Latvoin lattapäät petäjät;

Salvajat Savosta tuopi,

Sammaltajat Sarvingista;

Sammalet sima-saloilta,

Hirret hiiden kumpuloilta.

Morsian, sisarueni,

Pidä lusikat luvussa,

Astiaiset arvelussa.

Elä viskele vihassa,

Pientä lasta lattialle;

Nosta lapsi nuojamahan,

Lautsan päähän laulamahan,

Anna einettä etehen,

Leipä-kakkua kätehen.

Ano sitte ansiokses

Mitä olet ansainnunna;

Kuule aina kuningasta,

Elä kiuku kiivahasti.

Jopa viimein vastaeli,

Morsian vihastuneena:

Empä äijeä anoisi,

Enkä paljon paikkoaisi,

Kuningasta linoinensa,

Nuorta miestä miekkoinensa.

H. P.

Lähde: Ilmarinen 24.5.1867.