Anna lempeä meille!

Anna lempeä meille!
(Kirjoitettu 1849.)
Kirjoittanut anonyymi


Aattelin ma kerran:
Suomen väki, sä armahinen,
Lauloit lapsena vaan!
Silloin riemua oljkin,
Myös vapauttakin yltä;
Laksot soittoja täynnä,
Lempeä rinnat.
Lehdot notkuvat silloin,
Väinön kannella kuullen,
Neidot ne kyynelivät.
Aika on jo toinen,
Toista oloa pyydetähän;
Mut en tiedä ikään,
Mitä huoleni huutaa:
Mieli muuttuvi aina
Auringon mentyä maalta,
Piiltyä päivän;
Yöt ne pauloja tuovat,
Murhaajan miekka sahaa
Kultani kauloa pois.
Laulan vielä’, laulan:
Suo tok’ eloa, Luojahinen!
Eipä tietoa oo
Hautaan, tuonelan maihin;
Anna lempeä meille,
Suosion, voiman ja toivon
Aamuja salli!
Silloin laulan iloisin,
Teen kauno kukkakiherman,
Impeni päähän sen paan.


Lähde: Suometar 14.3.1856.