Aluksi

Aluksi. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

Urhot leikkaa laihoa

Vainiolta rotevaa,

Josta kaunis leipäkulta

Syödään, saadaan voiman tulta.

Hengen urho voimakas,

Taidehengen valtias

Taiten tenhosirpillänsä

Suorielee tehtävänsä.

Paimentyttö voimaton

Kehno leikkaajaksi on,

Rikkaruohot juurinensa

Repii, kantaa karjallensa.

Korven poika hengetön

Liekö vallan mieletön! –

Mitä hänki tahtoo voittaa,

Olkipilliään kun soittaa!?

Tuoll’ on korven sopissa

Havukatto kopissa,

Siell’ on kansaa kaiken-laista,

Joill ei herrain herkut maista.

Heille korven poikanen

Kantaa ruoholyhtehen;

Yks’ ja toinen pilkoillansa

Tempaa korren ruohoistansa.

Konsa kerta kansa se

Hyvän tuntee niinkuin te,

Loistoseurain oppinehet,

Silloin nää on kuihtunehet.

Silloin kehno lauluni

Itseltänsä tyyntyvi,

Miten korpin koikotukset,

Kuultais’ kiurun kujerrukset.

Lähde: Paavo-Kallio, E. 1883: Rikkaruohoja. I. Jyväskylä.