Ajan laulu

Kirjoittanut Eero Eerola


Aika on nyt ihmeellinen,
aika odotuksen:
kuinka avaa kansain Herra
uuden ajan uksen?
Mik’ on suotu kansallemme
arpa kohtaloiden,
onko kulku kunnahille,
vaiko poikki soiden?
Tuota tutkii, etsii, kysyy
hajanainen rotu,
jok’ ei hevin selvää vettä
soutamahan totu.
Joll’ on veret vihaiset
ja mielen alla kade,
jonka sieluun vaivoin lankee
Herran pyhä sade.
Mutta joka yhä vartoo
suurta kutsumustaan,
etsii taivaan kipinätä
ajan yöhön mustaan.
Kuuntelee, kuin onkaloissa
oman poven puhuu,
sadat polvet saatossansa
kummun yöstä huhuu.
Varoittaa ne valvomahan
nuorukaista, miestä.
Ankara on käsky: kanna
kalpaa taikka iestä!


Lähde: Eerola, Eero 1936: Maan virsiä: runoja. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.