Aika uus

24. Aika uus. Kirjoittanut Simo Korpela

Kuink’ kallis ihmislapsellen

On aika armas tuo,

Kun uhriks Vapahtajallen

Hän sydämensä suo,

Kun itsensä hän kokonaan

Herralle pyhittää!

Sit’ elämää vast’ taidetaan

Eloksi nimittää.

Niin loppuu aika lohduton

Ja alkaa aika uus:

Hän maistaa saa, mit’ autuus on

Ja Herran suloisuus.

Mut vasta hiille selvenee

Myös synnin kirous

Ja mitä armo merkitsee

Ja anteeks-antamus.

Myös raskautta ristin tien

Hän oppii tuntemaan;

Säälillä veljein lankeevien

Viat arvostelemaan.

Kuink’ kallis ihmislapsellen

On aika armas tuo,

Kun pimeyteen sydämen

Valonsa Jeesus luo!

Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.