Aasini ja minä.

Kirjoittanut Eino Pakarinen


Jos muilla on runohevoset,
Niin mullahan tok’ on aasi;
Kun muiden on pikajuoksijat,
Niin aasi mun – ojaan kaasi!
Käy matkamme meidän verkalleen,
Nimittäin minun ja aasin,
Ei kiirettä pidetä ollenkaan –
”Noh, nukkua taisit aasi!”
On ruokana aasilla ohdakkeet
Ja minulla ihmisten iva;
Ei ole lauluni lennokkaat,
Niitä säistävi aasini ”i–aa”.
Me kuitenkin matkoa jatkamme –
Ei pistä meit’ piikit, ei iva.
Me yhdessä nukumme, kuljemme,
Minä laulan, säistävi ”i–aa”.


Lähde: Pakarinen, Eino 1902: Mutkaisilla poluilla. Boman & Karlsson, Hämeenlinna.