”Jalovalko”
”Jalovalko”[1]. Mukaelma. Kirjoittanut Minna Krohn |
- Kukkuloille Alppien
- Sijas sait sä Jumalalta,
- Jalovalko; lumen alta,
- Yksin, kevät-ilmatta
- Lepäät vuoren helmassa.
- Siellä, missä salamat
- Leimahtelee taivahilla,
- Missä vuohet iloisat
- Hyppii vuorten laitehilla,
- Missä väijyy kuolema,
- Kukoistat sä puhtaana.
- Näin sun kerran illalla –
- Ihanamp’ et ollut milloin, –
- Jyrkän paikan reunalta
- Sinut tempasin ma silloin,
- Sinut, kaino kukkanen,
- Koristus sä Alppien!
- Kuten sinä, ihminen
- Taistelunsa taistelevi,
- Katsoo ylös taivaasen,
- Yksin Herraan luottelevi,
- Jättäin Hänen haltuunsa
- Oman mielivaltansa.
- ↑ Alppivuorilla Schweizissä kasvaa korkeammilla kukkuloilla eräs valkea kukka, jolla saksankielellä on nimi ”Edelweiss” s. o. jalovalko.
Lähde: Pääskysen Liverryksiä Lapsille. 1883. Helsinki.