”Eestäs löydät”

”Eestäs löydät”

Kirjoittanut Lauri Soini


Kerran poika pienenlainen
Päivän metsässä myräsi,
Heilahteli heinämaalla.
Ilta tuosta kun tuleepi,
Poika potrana palaapi,
Luoksi maammonsa meneepi.
Tuosta tuon sanoiksi saapi,
Laskettaapi lausehiksi:
”Päivän metsässä myräsin,
Heilahtelin heinämaalla;
Pitkän pieleksen tekasin,
Heinäsuovan suurenlaisen.”
Tuosta äitivanha virkki,
Tuosta virkki, tuon saneli:
”Eestäs löydät lapsueni
Mitä jätät jälkehesi.”
Tuota poika tuumaileepi,
Arvellen ajatteleepi:
”Kuta tehdä, kuin eleä,
Kunne suovani sukea,
Pitkä pielonen veteä,
Kun se vaivanen viruupi,
Turma tielleni tuleepi?”
Poika tuosta toisen päivän
Vielä metsässä mekasti,
Heilahteli heinämaalla.
Illan tullen asteleepi,
Luoksi maammonsa meneepi.
Tuosta jo sanoiksi virkki,
Tuosta laski lausehiksi:
”Päivän metsässä mekastin,
Heinäniityllä humasin.
Heinäsuovani sytytin,
Poltin pieleksen poroksi.
Nyt se vieläkö viruupi
Turma tielleni tuleepi?”
Äiti vainen vanha virkki,
Noinpa virkki, noin pakisi:
”Eestäs löydät lapsueni
Mitä jätät jälkehesi.”
Poika parka peljästyypi,
Hätäellen hämmästyypi;
Tyystin tuosta tuumaileepi,
Arvellen ajatteleepi:
”Kuta tehdä, kuin eleä,
Kun se vieläkin viruupi,
Tielle tuhkakin tuleepi?”
Tuosta kohta kolmannenkin
Poika päivyen peräsi
Hiostellen heinämaalla.
Illan tullen asteleepi,
Hyvillänsä hyppeleepi,
Luoksi maammonsa meneepi.
Naurusuulla nalkuttaapi,
Laskettaapi lausehiksi:
”Taaskin metsässä myräsin
Kesäpäivän pitkänlaisen.
Tuhkan konttihin kokosin,
Pikku pussihin peräsin,
Kannoin kontin kalliolle
Lahden laajan laitamalla,
Siitä järvehen siristin,
Vetosehen vieryttelin.
Nyt se vieläkö viruisi,
Tuhka tielleni tulisi,
Kun sen tuuli tuiskutteli,
Aallot aavalle ajeli,
Selvälle selän vedelle,
Ulapalle aukealle.
Äiti vain varoen virkki,
Sanat sattuvat saneli:
”Eestäs löydät lapsueni
Mitä jätät jälkehesi. –
Heinäsuovasi sytytit,
Poltit pieleksen poroksi;
Käyös uutta alkamahan,
Suovoa sukeamahan!”
”Anna olla, ajan mennä,
Päähän päivien samota;
Kaikki tielle se tuleepi
Minkä tuhmasti tekeepi,
Minkä toimin toimittaapi.”

1894.


Lähde: Soini, Lauri 1895: Runopisareita. Otava, Helsinki.