”Aseet pois!”
(Sodan uhatessa rauhankokouksen vuonna 1899).
Kirjoittanut anonyymi
U. S–vo.


Käv’ käsky keisarilta:
»Pois aseet riisutaan!
Pois kansat veritöiltä,
Oikeus perii maan!«
Näin uudistettiin tässä
Ik’ vanha asia
Ei ihmis-elämässä
Oo tarvis tapella.
Vain luonto raakamainen
Tapella tarvitsee,
Vaan tosi kansalainen
Luonnon hallitsee.
On työtä ihmisillä
Tok’ vielä muutakin
Kuin aseill’ terävillä
Jo käydä murhihin!
Ja ilolla vastaan otti
Tään käskyn keisarin
Ja kansat kaikki vuotti
Tos’ rauhaa kerrankin.
Vaan nyt jo iskee yhteen
Transval ja Englanti,
Ja leikkaa elon lyhteen
Siell’ surman enkeli.
On pienen »oikeus« siinä,
Min valta asettaa,
Ja suuren »valta« siinä,
Ett’ sortaa heikompaa.
Ja tämä sortovalta
Se veitsen tupestaan
Nostavi heikommalta,
Kun muu ei autakaan.
Vaan kuinka kauan kestää
Tuo oikeus sorrantaan,
Se milloin vallan estää
Sortamast’ heikompaa?
Kun vasta aseet poisi
Heitetään kokonaan,
Niin sitte rauha voisi
Ja oikeus saada maan!

J. W. S.


Lähde: Kansan Lehti 28.10.1899.